Mælk, Tollense, bronzealder

Pronssikauden soturi ei sietänyt maitoa

Eräältä pronssikauden suurimmalta taistelukentältä löydetyt luut kertovat, miten eurooppalaisten keskuudessa yleistyi ajan saatossa kyky juoda kotieläinten maitoa.

Eräältä pronssikauden suurimmalta taistelukentältä löydetyt luut kertovat, miten eurooppalaisten keskuudessa yleistyi ajan saatossa kyky juoda kotieläinten maitoa.

Claus Lunau/Historie & Niels-Peter Granzow Busch/Historie & Shutterstock

Milloin eurooppalaiset alkoivat juoda kotieläinten, kuten lehmien, hevosten ja vuohien, maitoa? Mainzin yliopisto yrittää nyt vastata kysymykseen. Saksalaistutkijat ovat analysoineet DNA:ta taistelussa kaatuneilta sotilailta, jotka kuolivat Tollensejoen partaalla käydyssä suuressa taistelussa noin 3 270 vuotta sitten.

Taistelupaikka sijaitsi Pohjois-Saksassa noin 50 kilometrin päässä Itämerestä, lähellä nykyistä Saksan ja Puolan rajaa. Taistelu maksoi vähintään 130 nuorukaisen hengen, ja heidän luunsa ovat osoittautuneet tutkijoille varsinaiseksi kultakaivokseksi.

HISTORIA-lehti on kertonut jo aiemmin Tollensen vuonna 1250 eea. käydystä taistelusta:

Valtava muutos 120 sukupolven kuluessa

Viimeisimmät analyysit paljastivat, että vain yhdellä kahdeksasta kaatuneesta soturista oli geeni, jonka avulla ihminen pystyy sietämään maitoa. Maidonsietokykyä tutkivaa hanketta johtava professori Joachim Burger sanoo luvun olevan yllättävän alhainen:

”Nykyisin Tollensen alueen asukkaista 90 prosenttia sietää laktoosia, joten ero entiseen on huima – varsinkin, kun ottaa huomioon, että nykyihmisen ja Tollensessa kaatuneiden välissä on vain noin 120 sukupolvea.”

Saksalaistutkijoilla on käytössään yli 12 000 luuta – ja nämä ovat peräisin vain Tollensen taistelusta. Monet uhreista kuolivat väkivaltaisesti vuoden 1250 eea. tienoilla.

© shutterstock & Landesamt für Kultur und Denkmalpflege Mecklenburg-Vorpommern/Landesarchäologie/S. Suhr

Maito lisäsi selviytymisen mahdollisuuksia

Biologi Daniel Wegmann Fribourgin yliopistosta sanoo, että laktoosigeenin yleistyminen johtuu yhdestä ainoasta tekijästä:

”Ilmiö selittyy luonnonvalinnalla. Viimeisten 3000 vuoden aikana maitoa sietävillä lapsilla on ollut paremmat mahdollisuudet selvitä lapsentekoikään asti kuin lapsilla, jotka eivät sietäneet maitoa.”

Tutkijat huomauttavat, että kotieläimistä saatava maito oli erityisen tärkeää katovuosien aikana. Saksalaistutkijat ovat laskeneet, että nälänhädistä selvisi kuusi prosenttia enemmän laktoosia sietäviä ihmisiä kuin laktoosi-intolerantteja. Ajan saatossa tämä on tehnyt geenistä, joka auttaa sietämään laktoosia, yleisen Pohjois-Euroopassa.