Pronssikauden seppien tina tuli 4 000 kilometrin takaa

Pitkään on arvuuteltu, mistä Välimeren alueen kansat saivat pronssikaudella tinaa. Nyt tutkijat uskovat tietävänsä vastauksen.

Pitkään on arvuuteltu, mistä Välimeren alueen kansat saivat pronssikaudella tinaa. Nyt tutkijat uskovat tietävänsä vastauksen.

D. Berger, J.S. Soles, A.R. Giumlia-Mair, G. Brügmann, E. Galili, N. Lockhoff et al.

3 200 vuotta sitten yksi tai useampi alus upposi nykyisen Israelin edustalla lastinaan pronssin valmistukseen tarkoitettuja tinaharkkoja.

Uuden tutkimuksen mukaan tina oli peräisin yllättävästä paikasta: Etelä-Englannista lähes 4 000 kilometrin päästä.

”Tutkimus antoi uutta, mullistavaa tietoa tinan alkuperästä, mutta se herättää myös uusia kysymyksiä arkeologeille”, kirjoitti Daniel Berger Curt-Engelhorn-Zentrum Archäometrie -tutkimuslaitoksesta lehdistötiedotteessa.

Aiempi teoria: Tina tuli Afganistanista

Berger tutki muun muassa Heidelbergin yliopiston tutkijoiden kanssa 27 pronssikautista tinaharkkoa, jotka oli löydetty nykyisistä Kreikasta, Turkista ja Israelista.

Missään näistä paikoista ei esiinny runsaasti tinaa, joka on kuparin kanssa pronssin tärkein ainesosa.

Aiemman teorian mukaan tinaa tuotiin Keski-Aasiasta, mahdollisesti Afganistanista.

Asiantuntijat analysoivat 27 harkon lyijy- ja tina-isotooppeja sekä muiden alkuaineiden määrää tinassa ja tulivat siihen tulokseen, että 21 harkoista – kaikki Israelin rannikolta löytyneitä – eivät ole peräisin Keski-Aasiasta. Ne olivat Etelä-Englannista Cornwallin ja Devonin tinakaivoksista.

Mykeneläiset toimivat ehkä kauppiaina

Tutkimus kertoo siitä, että itäisen Välimeren alueen ja Pohjois-Euroopan välillä oli kauppaverkostoja jo noin 1200 eaa.

Brittiläistä tinaa kauppasivat mahdollisesti mykeneläiset, jotka elivät Kreikan alueella.

Ei tosin voida tietää, hakivatko mykeneläiset tinaa Englannista vai tuotiinko sitä ensin lähemmäs esimerkiksi Espanjaan.