Lontoon arkeologisen museon (MOLA) arkeologit ilmoittivat hiljattain löytäneensä 25 jättimäistä esihistoriallista kuoppaa keskienglantilaisesta Bedfordshiren kreivikunnasta.
Linmeren kuopiksi kutsuttujen rakennelmien ikä on radiohiiliajoituksella määritetty vuosien 7 700–8 500 tienoille, eli ne ovat peräisin myös mesoliittisena kautena tunnetulta keskimmäiseltä kivikaudelta, jolloin ihminen eli vielä metsästäjä-keräilijänä.
”Britanniassa on säilynyt vain hyvin vähän tämän laajuisia mesoliittisia kohteita”, MOLAn arkeologit sanovat The Guardian -sanomalehden haastattelussa.
”Tämän aikakauden löydöt ovat useimmiten vaatimattomia ja koostuvat piikivisistä työkaluista ja joskus eläinten luista.”
Varmaa on ainakin se, että kunkin 25 kuopan kaivaminen on vaatinut uskomatonta uurastusta, sillä ne ovat halkaisijaltaan jopa viisimetrisiä ja syvyyttäkin on 1,85 metriä. Nyt kysymys kuuluukin, miten ja miksi metsästäjä-keräilijäyhteisöt uhrasivat niin kovasti aikaa ja vaivaa suurten kuoppien kaivamiseen.
Rutiinityöstä suureen löytöön
Kuopat löytyivät sattumalta. Alueella tehtiin ensimmäisiä kaivauksia rakennushankkeen yhteydessä vuonna 2019, mutta se oli lähinnä muodollisuus, sillä alueelta ei ollut tehty aiemmin merkittäviä löytöjä.
Mutta mitä pidemmälle kaivaukset etenivät, sitä enemmän kuoppia löytyi. Vuonna 2021 MOLA otti kaivaukset hoitaakseen ja päätti samalla laajentaa kaivausaluetta.
Aluksi arkeologit ajattelivat, että kuoppia olisi voitu käyttää keskiajalla ruoan varastoimiseen – tai eläinten pyydystämiseen, koska kuopista löytyi eläinten luita. Mutta sitten arkeologeille valkeni, että kuopat oli kaivettu tiettyjen koordinaattien mukaan. Ne sijaitsevat nimittäin pitkissä, suorissa riveissä, jotka ovat pituudeltaan jopa 500 metriä.
Joistakin kuopista on löydetty eläinten luita – joukossa on muun muassa näädän, peuran, villisian ja sukupuuttoon kuolleen alkuhärän luita.
Radiohiiliajoitus osoitti kuitenkin, että eläinten luut olivat noin 8 000 vuotta vanhoja, mikä teki kuopista vieläkin suuremman arvoituksen. Nyt tutkijoilla oli edessään valtava rakennushanke, johon suhteellisen primitiiviset metsästäjä-keräilijät olivat pystyneet 3 000 vuotta ennen Stonehengeä.
”Koko ryhmälle on ollut upea kokemus työskennellä näin merkittävän kivikautisen kaivauksen parissa. Tämä osoittaa, miten tärkeää Radiohiiliajoitus on kenttätyön ohella – ilman sitä emme olisi ymmärtäneet löytömme merkittävyyttä”, hankkeen johtaja Yvonne Wolframm-Murray sanoo.
Kuopilla saattoi olla uskonnollinen tarkoitus
Arkeologit arvelevat, että kuopilla on voinut olla myös hengellinen tarkoitus. Siksi he aikovat nyt tutkia, vastaavatko kuoppien paikat esimerkiksi tärkeiden tähtien tai Auringon kulkuratoja.
Toisin kuin muut mesoliittiset kuopat Britanniassa, Linmeren kuopat näyttävät myös olleen yhteydessä muinaisiin vesireitteihin.
Nyt löydetyt kuopat kattavat valtavan alueen, ja kaivaukset jatkuvat, sillä kuoppia voi löytyä vielä lisää. Arkeologit toivovat pystyvänsä selvittämään, kaivettiinko kaikki kuopat samaan aikaan ja millaisia kasveja niiden läheisyydessä kasvoi.
”Näin saamme lisää tietoa siitä, millaisessa ympäristössä nämä ihmiset elivät ja toivottavasti pystymme myös selvittämään, mihin näitä kuoppia käytettiin”, Wolframm-Murray toteaa.
Kuvituskuva siitä, millaiselta ympäristö on kenties näyttänyt Britannian metsästäjä-keräilijöiden kaivaessa kuopat.