Warin kulttuuri kukoisti Perussa noin vuosina 600-1100, ja se oli yksi pitkäikäisimmistä valtakunnista Etelä-Amerikassa. Chicagon Field Museumin tutkijat ovat nyt selvittäneet, että valtakunnan menestyksen syy oli riittävä määrä olutta.
”Tutkimuksemme auttoi meitä ymmärtämään, miten olut ylläpiti poliittisia rakenteita ja suhteita”, kertoi tutkimusten johtaja, antropologian professori Ryan Williams.
Hapan olut maistui kaikille
Williams ja hänen tutkijaryhmänsä olivat jo vuosia aiemmin löytäneet Cerro Baúl -nimisestä Wari-kaupungista vuoristoisessa Etelä-Perussa jäännökset panimosta, jossa valmistettiin hapanta chicha-nimistä olutta.
Olut säilyi vain noin viikon, ja sitä juotiin runsaasti suurissa juhlissa, joihin osallistui paikalliseliittiä eri puolilta valtakuntaa ja myös naapurivaltioista. Juhlissa olutta kaadettiin metrin korkuisista saviruukuista, jotka oli koristeltu warilaisten jumalten ja johtajien kuvilla.
Tutkijat uskovat, että juhlilla oli tärkeä merkitys suuren valtakunnan eri kansanryhmien yhdistäjänä.
Paneminen onnistui kuivuudenkin aikana
Nyt tutkijat irrottivat olutruukusta pienen pieniä siruja ja tutkivat niitä molekyylitasolla löytääkseen oluen jäämiä ja selvittääkseen sen perusteella, mistä olutta valmistettiin.
Yhdeksi tärkeimmistä raaka-aineista osoittautui pippuri, jota saadaan kuivinakin aikoina. Siksi Warin valtakunnassa voitiin järjestää olutjuhlia myös silloin, kun kuivuus tuhosi muita ravintokasveja.