Arkeologeja odotti melkoinen yllätys, kun he tutkivat äskettäin Herlaugshaugenin hautakumpua Lekan saarella Norjassa.
Savisesta maaperästä paljastui useita senttejä pitkä ja sormen paksuinen rautanaula.
He olivat yhtä mieltä siitä, että naula saattoi olla peräisin vain suuresta aluksesta. Mutta jokin ei täsmännyt.
Hautakumpu oli ilmeisesti rakennettu kauan ennen viikinkiaikaa – aikaa, jolloin skandinaavit alkoivat historiankirjojen mukaan purjehtia pitkäveneillään ja käyttää niitä hautoinaan.
Naulan analyysit vahvistivat arkeologien epäilyt. Esine oli peräisin noin vuodelta 700, joka on välittömästi viikinkiaikaa edeltävä ajanjakso. Se tunnetaan germaanisena rautakautena sekä merovingiaikana.
Termi merovingiaika viittaa frankkien merovingien hallitsijasukuun, ja sitä käytetään Suomen ohella Norjassa. Ruotsissa ja Tanskassa puhutaan vendelkaudesta Ruotsin Vendelin kylän mukaan. Sieltä on löytynyt muinaisia kalmistoja, ja alueella vaikutti merkittäviä hallitsijoita.
Skandinavian suurmiehet toivat kotiin käsittämättömiä rikkauksia kaupan ja ryöstöretkien kautta ympäri Eurooppaa.
Tämä vauraus näkyy monissa venehautauksissa, joissa vainaja on haudattu veneen kanssa ja aseiden ja eläinten ympäröimänä.
Varsinaisista pitkäveneistä eli viikinkilaivoista, jotka ovat hieman suurempia ja joiden pituus on usein kuvattu vähintään 12 metriksi, ei ole kuitenkaan löydetty jälkiä tuolta ajalta – tähän asti.
Aluksesta löydetyt naulat johdattivat arkeologit haudan sisällön jäljille.
Skandinaavit rakensivat pitkäveneitä jo ennen viikinkiaikaa
"Tämä kertoo meille, että näillä ihmisillä oli merenkulkutaitoa. He osasivat rakentaa aluksia paljon aikaisemmin kuin luulimme", sanoi arkeologi ja arkeologisten tutkimusten johtaja Geir Grønnesby.
Arkeologit pohtivat nyt, rikastuivatko paikalliset herrat Ruotsin tapaan kaupasta, jonka suuret alukset mahdollistivat jo ennen viikinkiaikaa.
"Tiedämme, että Trøndelagista käytiin kauppaa hiomakivillä 700-luvun puolivälistä lähtien. Ja tavaroiden kuljettaminen vesitietä pitkin (Lekan kohdalla, toim) on keskeistä viikinkiajan ja viikinkilaivan kehityksen ymmärtämiseksi ennen viikinkiaikaa", sanoii arkeologi Lars Forseth tieteellisen uutissivuston [Gemini.no] mukaan (https://gemini.no/2023/11/herlaugshaugen-skandinavias-eldste-kjente-skipsgrav-ligger-i-trondelag/ {"target":"_blank"}).