Netflixin vaarallisin sarja

Älä usko arkeologeja, geologeja ja historiantutkijoita, sanoo brittitoimittaja Graham Hancock. Hän antaa Netflix-sarjassa yllättävän selityksen muun muassa siitä, kuka opetti muinaiset egyptiläiset viljelemään maata: jääkauden sivilisaation tietäjät.

Älä usko arkeologeja, geologeja ja historiantutkijoita, sanoo brittitoimittaja Graham Hancock. Hän antaa Netflix-sarjassa yllättävän selityksen muun muassa siitä, kuka opetti muinaiset egyptiläiset viljelemään maata: jääkauden sivilisaation tietäjät.

Uudessa suoratoistopalvelu Netflixin dokumenttisarjassa Sivilisaatiot ennen ihmistä (Ancient Apocalypse) brittiläinen toimittaja Graham Hancock sanoo suorat sanat arkeologeista, geologeista ja historiantutkijoista.

Hancockin mukaan suurin osa heistä on ahdaskatseisia paperinpyörittäjiä, joilta puuttuu kyky ymmärtää hänen sarjassa esittelemiensä löytöjen valtavaa merkitystä.

Hancockin kuningasajatus – jota hän on ennen tätä tv-sarjaa esitellyt useissa kirjoissa – on se, että viime jääkauden aikana maailmaa hallitsi erittäin korkealla teknologisella ja kulttuurisella tasolla ollut globaali sivilisaatio. Kun jääkausi päättyi noin 12 000 vuotta sitten, tämä sivilisaatio tuhoutui. Mannerjäiden sulaessa merenpinta nousi yli 120 metriä ja kaikki merkit/jäljet sivilisaatiosta jäivät veden alle.

Jotkut kuitenkin selvisivät hengissä muinaisesta ilmastokatastrofista, ja heitä on kiittäminen historian korkeakulttuurien synnystä. Ilman jääkauden sivilisaation tietäjiä Egyptissä ja Mesopotamiassa ei olisi kehittynyt maanviljelyä, kirjakieltä, tähtitiedettä tai rakennustekniikkaa. Näin ainakin Hancock uskoo.

Sarjan ensimmäisessä jaksossa Hancock arvelee, että tutkijapiirien valtavirtaa vaivaa ylimielisyys ja alentuva asenne, joka estää heitä edes harkitsemasta hänen teoriaansa.

Toimittaja ja arkeologiakriitikko Graham Hancock.

72-vuotias Graham Hancock on työskennellyt toimittajana useissa brittiläisissä lehdissä. Hänen kiinnostuksensa historiaa alkoi, kun hän sai käsiinsä turkkilaisen amiraalin Piri Reisin maailmankartan. Kartta on vuodelta 1513, mutta Hancock uskoi tunnistavansa siinä muun muassa Etelämantereen rannikon, vaikka Etelämantereen virallisesti löysi venäläinen tutkimusretkeilijä Fabian Gottlieb von Bellingshausen vuonna 1820.

© Netflix

Netflixin vaarallisin sarja

Sivilisaatiot ennen ihmistä -sarjaa on viime viikkoina katsottu miljoonia kertoja. Suurin osa katsojista todennäköisesti kuulee kadonneesta jääkauden sivilisaatiosta ensimmäistä kertaa. Heitä voi ihmetyttää, miksi tutkijat eivät ota Hancockin sensaatiomaisia löytöjä kuuleviin korviinsa.

Todellisuudessa Hancock ohittaa johdonmukaisesti olemassa olevan tutkimustiedon. Useimmat sarjassa esitellyt paikat on tutkittu perin pohjin jo kauan sitten. Brittilehti The Guardian onkin kuvaillut Hancockin tuotosta Netflixin vaarallisimmaksi sarjaksi.

Jaava: Gunung Padang

Gunung Padang Jaavalla

Kivenlohkareita sikin sokin Gunung Padangissa Indonesiassa.

Tuntematon sivilisaatio Jaavalla?

Koordinaatit: 6° 59′ 36.5″ S, 107° 3′ 22.96″ E

Ensimmäinen Hancockin mysteeripaikoista on Gunung Padang Jaavan saaren itäosassa Indonesiassa. Hänen tulkintansa mukaan se kumoaa valtavirtatutkijoiden käsitykset ihmisen kehityksestä.

Hänen mukaansa paikan suuret kivipaadet ovat ihmisen työtä eli jälki korkeakulttuurista, jonka olemassaolon virallinen tiede kiistää.

Ensi näkemältä 880 metriä korkealla vuoren laella sijaitseva Gunung Padang vaikuttaa tuhotulta linnoitukselta tai temppelialueelta. Kivenlohkareet näyttävät muodostavan tarkoituksellisen kuvion.

Alueelta löydetyt ruukunkappaleet on ajoitettu noin kahdentuhannen vuoden ikäisiksi. Kivipaasien on todettu olevan 500–700-luvuilta.

Tosin indonesialainen geologi Danny Hilman Natawidjaja on mitannut kivipaasien iäksi 9 000–20 000 vuotta. Hänen mukaansa vuori on vanha pyramidi.

Muut tutkijat ovat sitä mieltä, että Gunung Padangin alla on sammunut tulivuori.

Meksiko: Cholulan pyramidi

Cholulan pyramidi Meksikossa.

Asteekit naamioivat Cholulan pyramidin kukkulaksi espanjalaisten lähestyessä.

Apua pyramidin rakentamiseen?

Koordinaatit: 19° 3′ 27″ N, 98° 18′ 7″ W

Sarjan toisessa jaksossa Graham Hancock vie katsojat Cholulan pyramidille sadan kilometrin päähän Meksikon pääkaupungista Méxicosta.

Cholulan kaupungissa oli maailman suurin pyramidi. Sen pohjan jokainen sivu oli yli 400 metriä pitkä, ja silti asteekit onnistuivat piilottamaan sen. Kun espanjalaiset valloittajat lähestyivät kaupunkia 1500-luvun alussa, asteekit peittivät pyhän rakennuksensa maalla. Myöhemmin espanjalaiset rakensivat kirkon kukkulaksi luulemansa kahdeksankerroksisen pakanallisen pyramidin päälle.

Graham Hancock tietää hyvin, että asteekkien pyramidien ei mitenkään voi väittää olevan peräisin viime jääkaudelta 12 000–13 000 vuoden takaa. Cholula perustettiin noin kaksituhatta vuotta sitten. Niinpä hän vetää ässänä hihastaan kappaleen paikallismytologiaa.

Vanhan tarun mukaan Cholulaan saapui kauan sitten outo pitkäpartainen muukalainen käärmeiden vetämällä veneellä. Tämä kertomus on jääkauden kansaan ainoa yhteys, joka Hancockilla on tarjota.

Näyttää siltä, että Hancock tulkitsee vanhaa mytologiaa kirjaimellisesti. Hän tuntuu väittävän, että, että muinainen jääkauden sivilisaatio perusti Amerikan intiaanien korkeakulttuurit noin 12 000 vuotta sitten

Malta: Megaliittitemppelit

Ġgantijan temppeli Maltalla.

Kivikauden maltalaisten rakentama Ġgantijan temppeli on tehty 20–30 tonnin kivipaasista.

© Shutterstock

Neandertalilaiset rakennusmestareina?

Koordinaatit: 36° 2′ 49.83″ N, 14° 16′ 8.3″ E

Maltan pinta-ala on vain 316 neliökilometriä, mutta siellä on yli kaksikymmentä kivikautista temppeliä. Niistä vanhin ja suurin, Ġgantija, on vakiintuneen käsityksen mukaan rakennettu noin 3 800 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Graham Hancock uskoo kuitenkin, että kivenlohkareista rakennetut temppelit ovat jääkauden perua. Hänen mukaansa kivikauden maltalaiset eivät ole voineet kasata kymmenien tonnien painoisia kiviä omin avuin vaan asialla ovat olleet jääkauden sivilisaation eloonjääneet.

Hancock mainitsee myös Maltalta löydetyt mahdolliset neandertalinihmisten jäänteet. Neandertalinihmisiä eli Euroopassa jo 30 000 vuotta sitten, mutta heidän ei tiedetä tehneen rakennuksia kivestä, mammutinluista kylläkin.

Jaksossa Hancock korostaa myös, että jääkauden sivilisaation edustajat tulivat Maltalle kuivin jaloin ennen viime jääkautta. Hän on sikäli oikeilla jäljillä, että Maltan ja Sisilian välillä Välimeri on matala, painoin vain 90 metriä syvä. Saarten välillä siis voinut olla maayhteys.

Toisaalta edellisessä jaksossa jääkauden sivilisaation edustajat tulivat Meksikoon käärmeiden vetämällä veneellä.

Karibia: Bimini Road

Bimini Road, kivilaattoja merenpohjassa.

Merenpohjassa Bahaman edustalla olevat litteät kivet ovat Graham Hancockin mukaan tie.

Tie merenpohjassa?

Koordinaatit: 25° 46′ 1.08″ N, 79° 16′ 43.78″ W

Merenpohjassa Bahamasaarten edustalla on rivi litteitä nelikulmaisia kiviä.

Graham Hancockin mielestä kivet ovat jäännöksiä tiestä, jonka muinainen sivilisaatio rakensi viime jääkaudella ja joka jäi veden alle, kun merenpinta nousi noin 12 000 vuotta sitten. Kivimuodostelmaa on myös kutsuttu Atlantiksen tieksi. Nykyään kivirivistö on viiden metrin syvyydessä.

Geologipiireissä vallitsee yksimielisyys siitä, että kivet ovat beachrock-kalkkikiveä, jota muodostuu rannikoilla maaperän[JS1] kerrostumista trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla.

Bahaman tyynymäiset kivet ovat syntyneet kivestä ja hiekasta, mutta on löydetty myös beachrock-kiviä, joissa on muovijätettä.

Kivet kieltämättä näyttävät siltä kuin ne olisivat ihmisen tekoa. Se on pelkkää sattumaa. Geologiassa ihmisen muotoilemilta näyttäviä kiviä kutsutaan geofakteiksi.

Turkki: Göbekli Tepe

Göbekli Tepen temppelin rauniot Turkissa.

Göbekli Tepen kivipaadet on koristeltu symboleilla ja eläinten kuvilla.

© Shutterstock

Varoitus luonnonkatastrofista?

Koordinaatit: 37° 13′ 22.81″ N, 38° 55′ 20.51″

Etelä-Turkissa sijaitseva Göbekli Tepe on yksi vanhimmista tunnetuista palvontapaikoista. Sen iäksi on määritetty 12 000 vuotta. Tuohon aikaan Lähi-idässä eli yhä metsästäjä-keräilijäkansoja.

Sittemmin Göbekli Tepe autioitui, ja ajan mittaan se jäi maa-ainesten peittoon. Alueen arkeologiset kaivaukset alkoivat vasta vuonna 1994, ja edelleen iso osa alueesta on tutkimatta. Myös lähistön kukkuloilta on tullut esiin samanlaisia palvontapaikkoja. Niissä on pyöreitä rakennelmia, joiden jopa 20 tonnin painoiset T:n muotoiset kivipaadet on koristeltu eläinten kuvilla ja ilmeisesti uskonnollisilla symboleilla.

Graham Hancock yhdistää Göbekli Tepen kivipaasien symbolit sujuvasti muinaiseen jääkauden sivilisaatioon. Hän näkee Göbekli Tepen viestinä kivikauden asukkailta nykyihmisille, osoituksena siitä, mitä meteoriitti-iskun kaltainen luonnonmullistus voi tuoda tullessaan.

Tutkijoiden mukaan Göbekli Tepe ja muut temppelit olivat paikkoja, jonne ihmiset kokoontuivat uskonnollisiin menoihin. Toki heitäkin ihmetyttää se, että näin mittavia temppeleitä rakennettiin niin varhain kivikaudella.

Kivi Göbekli Tepessä

Göbekli Tepen paadessa numero 43 oleva lintu on tulkittu korppikotkaksi.

© Creative Commons, Flickr / Sue Fleckney

Graham Hancockin metodi

Graham Hancock tukeutuu Göbekli Tepen tapauksessa niin sanotun astroarkeologin Martin Sweatmanin teoriaan. Hancockin ajatuksenkulku on seuraava:

Göbekli Tepen kivipaasi numero 43 on koristeltu poikkeuksellisen runsaasti. Siinä on muun muassa eri eläinten kuvia.

Graham Hancock tukee täysin Martin Sweatmanin teoriaa, jonka mukaan kivi 43:n kaiverrukset kuvaavat tiettyä tähtikuviota. Tähtikuvio on kyllä muinoin näkynyt taivaalla – tuhat vuotta ennen kuin Göbekli Tepe rakennettiin, tarkkaan ottaen vuosina 10 900–10800 eaa.

Tämä riittää Hancockille perusteeksi uskoa, että Göbekli Tepen rakentajat ja jääkauden sivilisaation tietäjät olivat tekemisissä keskenään.

Hancockin teoria vie meidät nuoremmalle dryaskaudelle (10 900-9600 eaa.), joka oli kylmä jakso viime jääkauden loppupuolella. Silloin oli niin kylmää, että joidenkin tutkijoiden mukaan oli lähellä, ettei koko ihmiskunta menehtynyt.

Tästä Hancock hyppää Göbekli Tepen viimeisiin päiviin. Hänen mukaansa temppeliä ei vain hylätty ja jätetty tuhoutumaan, vaan se peitettiin tarkoituksellisesti.

Hancockin mukaan Göbekli Tepe voikin olla eräänlainen varoitus tuleville sukupolville siitä, miten hullusti voi käydä, kun ilmasto mullistuu.

Hancock käväisee myös Göbekli Tepen naapuritemppelissä Karahan Tepessä, missä kivipylväitä on koristeltu pitkäkaapuisten ihmishahmojen kuvilla. Hän näkee niissä samaa kuin meksikolaisten temppelien koristekuvioissa. Hänen päätelmänsä mukaan ne ovat kuvia jääkauden tietäjistä, jotka ovat lähettäneet nykyihmisille viestin Göbekli Tepen muodossa.

Tähän loppuu Hancockin päättelyketju Göbekli Tepen raunioiden synnystä ja merkityksestä. On uskonasia, pitääkö sitä vakuuttavana vai ei.

Yhdysvallat: Poverty Point ja Serpent Mound

Serpent Moundin käärmemäinen kumpu.

Serpent Mound on 400 metriä pitkä käärmeen muotoinen kumpu.

Observatorioita maastossa?

Koordinaatitt: 32° 38′ 14.99″ N, 91° 24′ 25.9″ W

ja 39° 1′ 0″ N, 83° 26′ 0″ W

Tässä jaksossa Graham Hancock esittelee ensimmäistä kertaa vastakkaisia näkemyksiä kannoilleen, kun hän vierailee kahdessa esihistoriallisessa kohteessa Yhdysvalloissa: Poverty Pointissa Louisianassa ja Serpent Moundissa Ohiossa.

Poverty Point koostuu useasta ihmisten tekemästä kummusta ja amfiteatterin kaltaisesta rakennelmasta, jota ympäröivät kaaren muotoiset maavallit. Rakennelmat ulottuvat kaikkiaan yli 163 hehtaarin kokoiselle alueelle.

Serpent Mound on kukkulan rinteeseen tehty 411 metriä pitkä kumpu, jonka muoto muistuttaa matoa tai käärmettä.

Tutkijoilla ei ole selkeää käsitystä siitä, mikä tarkoitus rakennelmilla on ollut. Joidenkin mukaan Poverty Point on ollut palvontapaikka. Toisten mukaan se on voinut yhtä hyvin olla markkinapaikka. Serpent Moundin kumpu kiemurtelee kohti pistettä, jossa aurinko laskee kesäpäivänseisauksen aikaan, joten sillä on voinut olla tähtitieteellinen merkitys.

Kummankaan paikan ikää ei tarkkaan tiedetä. Ajoitusta vaikeuttaa sekin, että rakennelmia on tehty satojen vuosien ajan. Poverty Pointin rakentamisen on arvioitu alkaneen pari tuhatta vuotta ennen ajanlaskun alkua ja Serpent Moundin 100–300-luvuilla eaa.

Hancock on ajoituksista toista mieltä. Haastatellessaan Poverty Pointin vartijaa hän esittelee näkemyksiään rakennelmien tähtitieteellisistä merkityksistä.

Vartija ei suoralta kädeltä torju ajatusta. Hän toteaa niin kuin hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu silloin, kun arkeologisia löytöjä on vähän:

”Siitä me emme vielä tiedä mitään.”

Serpent Moundissa Hancock on pyytänyt aluetta hallinnoivia viranomaisia mukaan ohjelmaan. He kieltäytyivät kunniasta.

”Ohjelman toimittaja edustaa teoriaa, joka on ristiriidassa sen kanssa, mikä meidän käsityksemme mukaan on totuus Serpent Moundista”, viranomaisten vastauksessa sanotaan.

Turkki: Derinkuyu

Derinkuyun maanalainan kaupunki

Derinkuyu on yksi Turkin monista maanalaisista kaupungeista, joita on tähän mennessä löydetty 36.

© Shutterstock

Maanalainen bunkkeri?

Koordinaatit: 38° 22′ 24.6″ N, 34° 44′ 6.36″ E

”Uskon, että jääkaudella on ollut jotakin, jota me pitäisimme kehittyneenä sivilisaationa”, Graham Hancock sanoo Sivilisaatiot ennen ihmistä -sarjan seitsemännen jakson alussa.

”En väitä, että he kävivät Kuussa, mutta heidän tieteellinen ajattelunsa oli hyvin pitkälle kehittynyttä.”

Hän lausuu nämä sanat jeepissä matkalla Derinkuyun maanalaiseen kaupunkiin Kappadokiassa Turkissa.

Hancockin mukaan maanalainen kaupunki oli todellisuudessa väestösuoja.

Hänen mukaansa tiede ei ole pystynyt selittämään, miksi ihmiset aikoinaan rakensivat tuhansien asukkaiden kaupungin maan alle. Hän uskoo, että rakennelma itsessään sisältää vastauksen:

Maanalaisen kaupungin rakentajat halusivat suojautua samanlaisilta meteoriiteilta, jotka tuhosivat jääkauden sivilisaation ja joista sen selviytyjät olivat kappadokialaisia varoittaneet – tai luolastoon oli määrä mennä suojaan meteoriitti-iskuja seuraavaa tappavan kylmää talvea.

Yhdysvallat: Channeled Scablands

Channeled Scablandsin uurteinen maisema

Channeled Scablands Yhdysvaltojen luoteisosassa on Graham Hancockin mukaan syntynyt, kun jäätiköiden sulamisvesien muodostama järvi tyhjeni muutamassa päivässä tai viikossa.

Katastrofin jäljet?

Koordinaatit: 47° 34′ 38″ N, 119° 24′ 5.93″ W

Sarjan viimeisessä jaksossa Graham Hancock kokoaa edeltävien seitsemän jakson sanoman yhteen ja esittää teorian siitä, mitä mystiselle jääkauden korkeakulttuurille tapahtui. Hän kaivaa vanhoista mytologioista esiin kertomuksia vedenpaisumuksista ja tuhotulvista.

Washingtonin osavaltiosta Yhdysvaltojen luoteiskulmasta Hancock löytää Channeled Scablands -alueen, jonka uurteiden hän uskoo syntyneen valtavien massojen jäätikön sulamisvesiä vyöryessä alueen poikki. Yhdysvaltojen ja Meksikon rajan tuntumasta Murray Springista hän kertoo löytävänsä jäljet siitä katastrofista, joka laukaisi tuhotulvan.

Katsoja saa itse päättää, uskooko hän Hancockin perusteluita vai ei. Ehkä katsoja huomaa, miten valikoivasti Hancock esittelee ”valtavirtatutkijoiden” tutkimustuloksia ja miten taidokkaasti hän omassa todistelussaan yhdistelee vanhoja taruja, valikoituja arkeologisia löytöjä ja maallikon havaintoja.

Sarjan parasta antia ovat hienot kuvat arkeologisista kaivauspaikoista ja geologisista muodostelmista. Sarjassa nähdään maailmankolkkia, joista monet eivät ole kuulleetkaan. Hancockilla on tukenaan joukko huippukuvaajia kameralennokkeineen ja kokonainen sinfoniaorkesteri korostamassa jokaista hänen väitettään musikaalisella huutomerkillä.

Näyttävä tv-tuotanto ei kuitenkaan yksinään tee oikeaa dokumenttisarjaa. Hancock selvästi nauttii roolistaan tutkijoiden haastajana, mutta hänen väitteidensä uskottavuus on toinen asia.