Neandertalinihmiset söivät rapuja ja delfiinejä
Tutkijat ovat löytäneet todisteita siitä, että neandertalinihmiset pyysivät ja söivät kalaa ja muita mereneläviä siinä missä nykyihminenkin.
Merenelävät olivat oletettua tärkeämpi osa neandertalinihmisten ravintoa. Uusien tutkimusten mukaan muinaiset sukulaisemme olivat vieläpä yhtä hyviä pyytämään meren antimia kuin nykyihminen.
Aiemmin tieteellä on ollut vain vähän todisteita siitä, että neandertalinihmiset pyydystivät ruokaa merestä, mutta portugalilaisen Figueira Bravan luolan tutkimukset kääntävät vanhat käsitykset päälaelleen.
Kun neandertalilaiset elivät 100 000 vuotta sitten Figueira Bravassa, luola oli noin kahden kilometrin päässä merestä.
Kaikkea hyvää merestä
Neandertalinihmiset elivät alueella noin 100 000 vuotta sitten, ja heidän jättämiensä tähteiden perusteella he söivät muun muassa kalaa, rapuja ja jopa delfiinejä.
Tutkijat kertovat löytäneensä luolasta simpukankuoria paikoin jopa 370 kiloa neliömetrillä. Lisäksi luolassa oli paljon muiden eläinten jäännöksiä.
Löydöt kertovat, että ainakin puolet neandertalilaisten ruokavaliosta koostui merenelävistä.
Luolasta löytyi muun muassa kivettyneitä ravunsaksia, jotka neandertalinihmiset ovat murskanneet päästäkseen käsiksi herkulliseen sisukseen.
Neandertalilaisten syömiä mereneläviä
Rapuja ja simpukoita syötiin suuria määriä.
Ankeriaat ja hylkeet kuuluivat myös neandertalinihmisten ruokalistalle.
Haiden ja delfiinienkin luita löytyi luolasta.
Aiemmat teoriat kumoon
Merkittävä löytö kumoaa teorian siitä, että Homo sapiens on ainoa kalaa ja äyriäisiä pyydystänyt ihmislaji ja että kalan syöminen oli yksi syy, miksi nykyihminen voitti neandertalilaisen eloonjäämistaistelussa.
Barcelonan yliopiston professorin João Zilhãon mukaan hänen tutkijaryhmänsä havainto – kuten muut viime aikoina tehdyt havainnot – osoittaa, että neandertalinihmiset ja nykyihmiset olivat hyvin samankaltaisia.
