Uudet löydöt viittaavat siihen, että neandertalin­ihmiset kykenivät abstraktiin ajatteluun. Luolan seiniin on maalattu kuusi hyljettä. Neander­talin­ihmiset pyysivät hylkeitä ruuaksi Espanjan rannikolla.

Neandertalinihmiset harrastivat luolamaalausta

Mullistava luolamaalauslöytö pakottaa arvioimaan uudelleen neandertalinihmisistä vallitsevia käsityksiä.

Kuuluisista Nerjan luolista Espanjasta on löydetty maailman ehkä vanhimmat taideteokset. Luolamaalaukset esittävät kuutta hyljettä, ja niiden iäksi on hiilijäämien perusteella arvioitu 43  500–42  300 vuotta. Mikäli hiiliajoitus pitää paikkansa, maalaukset ovat luultavasti neandertalinihmisten työtä, sillä he asut­tivat Pyreneiden niemimaata noin 35 000-luvulle eaa. Seuraavaksi espanjalais­tutkijat aikovat analysoida itse maalauksia, jotta niiden ikä voidaan määrittää tarkasti.

Professori José Sanchidrián Cordoban yliopistosta ­kuvailee löytöä ”tieteelliseksi pommiksi", sillä tähän saakka kaikkien luolamaalausten on uskottu olevan Homo sapiensin eli nykyihmisen esivanhempien tekemiä. Neander­talinihmisten ei ole uskottu kyenneen abstraktiin ajatteluun, mutta viime aikoina löydetyt korut ja maalatut pikkukivet ovat horjuttaneet käsitystä. Nerjasta löydetyt hyljemaalaukset osoittavat, että sukupuuttoon kadonneet neandertalilaiset kykenivät ajattelemaan käsitteellisesti.

Vielä ei kuitenkaan voida sanoa aivan varmasti, että maalaukset ovat neandertalinihmisten tekemiä, sillä ­Espanjassa asui jo Homo sapiens -ihmisiä ­samaan ­aikaan heidän kanssaan.