Neandertalilaisten rakennelma löytyi ranskalaisluolasta
Ranskasta luolassa löydettyjen tippukiviympyröiden arvellaan olevan 176 500 vuoden takaa. Neandertalilaiset ovat ainoat ehdokkaat niiden rakentajiksi, mikä tekee niistä maailman vanhimpia maanalaisia rakennelmia. Ne liittyivät ehkä kulttimenoihin.
Noin 130 000 vuotta aiemmin kuin Homo sapiens edes saapui Euroopaan, neandertalilaiset tekivät nykyisen Ranskan alueella sijaitsevassa luolassa jo monimutkaisia rakennustöitä, joiden tuloksena syntyivät maailman vanhimmat maanalaiset rakennelmat.
Asia paljastui, kun belgialais-ranskalainen tutkijaryhmä teki Etelä-Ranskassa Bruniquielin luolassa sijaitsevista tippuvikiympyröistä uuden uraani-torium-ajoituksen.
Neandertalilaiset tekivät tippukivirakennelmat
Aiemmin tiedettiin luolan rakennelmien olevan ainakin yli 47 000 vuotta vanhoja – se selvisi palaneiden luiden radiohiiliajoituksesta – mutta uusi ajoitus todistaa kehät peräti 176 500 vuotta vanhoiksi.
VIDEO: Katso, miten tippukivet on ajoitettu:
”Nämä ovat vanhimpia ihmisen maan alle tekemiä rakenteita”, sanoo tutkimusta johtanut Sophie Verheyden Belgian kuninkaallisesta luonnontieteellisestä tutkimuslaitoksesta ja vahvistaa, että asialla olivat neandertalilaiset.
Neandertalilaiset käyttivät luolaa ehkä kulttipaikkana
Neandertalilaiset mursivat lattiasta tippukiveä, stalagmiittia, ja rakensivat niistä kehärakennelmia, joiden kaikkien seinissä on merkkejä tulesta eli mustunutta kalsiittia.
Rakentaminen on vaatinut tiivistä yhteistyötä ja hyvää tulenkäsittelytaitoa, koska se on tapahtunut 330 metrin päässä luolan suulta, jonne päivänvalo ei ole yltänyt.
”Neandertalilaiset olivat kehittyneempiä kuin olemme tähän asti luulleet”, toteaa arkeologi Jacques Jaubert Bordeaux'n yliopistosta.
Hän uskoo, että neandertalilaisten on täytynyt asua luolan suun lähellä ja käyttää pimeitä käytäviä yhteisöllisiin tai uskonnollisiin tarkoituksiin.
”Maan alle ei mennä laittamaan ruokaa”, hän sanoo, ”se tehdään muista syistä.”