Kööpenhaminan yliopiston, Tanskan kansallismuseon, Aalborgin yliopiston ja Oxfordin yliopiston tutkijat ovat uudessa tutkimuksessaan ottaneet näytteitä 2900 vuotta vanhan tiilen sisältä.
Heidän yllätyksekseen näytteiden analyysi osoitti, että tiilen savessa oli säilynyt esihistoriallista DNA:ta.
Tutkimuksessa pystyttiin tunnistamaan 34 ainutlaatuista taksonomista kasviryhmää. Taksonomia on luokitus kaikista tunnetuista kasveista.
Muinaisia eläimiä ja kasveja voidaan jäljittää
Tiili löydettiin Pohjois-Irakin Nimrudin kaupungista, ja se on ajoitettu vuosiin 879–869 eaa. Tiiltä oli käytetty Assyrian kuninkaan Assurnasirpal II:n palatsin rakentamisessa.
Näytteet olivat peräisin tiilen sisältä, joten ne olivat suojassa ulkomaailman modernin DNA:n kontaminaatiolta.
Niinpä tutkijat saivat ainutlaatuisen tilaisuuden yrittää poimia ja luokitella saven muinaista DNA:ta.
Uuden analyysimenetelmän uskotaan voivan antaa ilmastotutkijoille, biologeille ja arkeologeille ainutlaatuista tietoa tietyn alueen ja ajan biologisesta monimuotoisuudesta muinaisina aikoina.
Troels Pank Arbøll, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja ja assyriologi, joka tutkii muinaisen Mesopotamian kulttuuria, kieltä ja historiaa, sekä biologi Sophie Lund Rasmussen totesivat DNA-näytteiden kunnon olevan sellainen, ettei kasveja voitu tunnistaa luotettavasti lajitasolla.
Savesta löytyi kuitenkin DNA:ta tärkeimmistä kasviperheistä, joita ovat Brassicaceae (kaalit ja sinapit), Betulaceae (koivut) ja Ericaceae (kanervat).
"Tiili on biologisen monimuotoisuuden aikakapseli", sanoi Troels Arbøll, joka uskoo menetelmän avaavan paljon mahdollisuuksia tuleville tutkimuksille.
Tässä tapauksessa tutkimusryhmä keskittyi kasvien DNA:han, koska se oli parhaiten säilynyttä, mutta menetelmää voidaan käyttää myös eläinten DNA:n etsimiseen.
Troels Pank Arbøll huomautti, että tässä ensimmäisessä tutkimuksessa oli tiettyjä rajoitteita, sillä varovaisuusperiaatteen mukaisesti DNA-löydökset kuvataan vain yleisellä tasolla. Tämä tarkoitti sitä, ettei kasvilajeja voitu tunnistaa tieteellisesti riittävän varmasti. Tutkijat toivovat kuitenkin pystyvänsä tulevaisuudessa siihenkin.
Tutkimus on julkaistu lehdessä Scientific Reports.