Muinaiset kakat ovat tutkijoille kultaa
Muinaisten ihmisten fossiloituneet ulosteet eli koproliitit ovat tutkijoille tärkeä tietolähde esivanhempiemme ruokailutottumuksista, sairauksista ja elinolosuhteista.
Hyeenan koproliitista löytyi ihmishiuksia vuonna 2009.
Useimpien ihmisten mielestä ulosteet ovat iljettäviä, haisevia bakteeripesiä.
Muinaiset fossiloituneet ulosteet, niin sanotut koproliitit, ovat kuitenkin tutkijoille kultaakin arvokkaampia. Niistä saadaan paljon tietoa muinaisista ihmisistä ja heidän ruokavaliostaan.
Uloste maatuu yleensä nopeasti, mutta kuivassa ympäristössä, kuten luolissa, aavikolla ja ikiroudassa se voi säilyä tuhansia vuosia. Esihistoriallisista ulosteista on löydetty mikroskoopilla muun muassa kasvien ja luiden jäännöksiä.
Vuonna 2000 koproliittitutkimuksessa tehtiin läpimurto, kun texasilaisesta luolasta löydetystä 2 400 vuotta vanhasta ulosteesta onnistuttiin saamaan dna-näyte. Se osoitti ruokavaliossa olleen paljon sellaisia kasveja, joiden jäännöksiä ei ollut havaittu mikroskoopilla.
Koproliitit kertovat historiasta
Vuosituhannen vaihteen läpimurron jälkeen koproliittien dna-tutkimuksissa on tehty monia yllättäviä havaintoja.
Vuonna 2008 tutkijat esimerkiksi saattoivat kertoa, että Yhdysvalloista Oregonista Paisleyn luolasta löydetyt ulosteet ovat tuhat vuotta vanhempia kuin Amerikan vanhin tunnettu asuinpaikka.
Uuden-Meksikon Clovisissa sijaitseva asuinpaikka on noin 13 000 vuotta vanha, kun taas Paisleyn jäännökset ovat 14 300 vuotta vanhoja.
”Toinen merkittävä havainto oli se, että tämän esi-clovislaisen kulttuurin asukkaat olivat peräisin Aasiasta”, kertoo professori Eske Willerslev Kööpenhaminan yliopistosta. Lisäksi on selvinnyt, että Amerikan ensimmäiset asukkaat eivät olleet suurriistanmetsästäjiä, kuten aiemmin on oletettu: ”He söivät kyllä kaikkea muuta mahdollista, ja monet söivät vain kasvisravintoa.”
Paisleyn koproliiteista tutkittiin mitokondrion dna:ta, jolla voidaan selvittää muun muassa ihmisen alkuperä.
Willerslev kuitenkin sanoo toivovansa, että tulevaisuudessa tutkijat löytävät tuman dna:ta, josta saataisiin selville esimerkiksi se, ketkä nykyihmisistä ovat Paisleyn asukkaiden jälkeläisiä.
Tutkijoiden on käytettävä suojapukua, käsineitä ja maskia, jottei heidän oma dna:nsa saastuttaisi koproliittinäytettä.
Tutkijat pystyvät esimerkiksi mikroskoopin ja dna:n avulla saamaan valtavasti tietoa fossiloituneista ulosteista. HISTORIA listasi viisi koproliittia, jotka ovat muokanneet käsityksiämme menneestä.
1. Hyeenalle kelpasi ihmisliha
Vuonna 2009 tutkijat kertoivat tunnistaneensa ruskohyeenan fossiloituneesta ulosteesta noin 200 000 vuotta vanhoja ihmisen hiuksia. Löytö oli hämmästyttävä, sillä vanhimmat aiemmin löydetyt hiukset ovat noin 9 000 vuoden takaa.
Hiuksia sisältäneet ulosteet olivat peräisin Gladysvalen luolasta Etelä-Afrikasta, jossa ne ovat säilyneet muun muassa suuren kalsiumpitoisuutensa ansiosta.
Löytö osoittaa, että hyeenat ovat joko metsästäneet esivanhempiamme tai raadonsyöjinä syöneet heidän jäännöksiään.
2. Kihomadot kaihersivat luolamiestä
Fossiloituneita ihmisulosteita tutkittaessa on saatu selville, että monet nykyään tunnetut loiset ovat kehittyneet jo tuhansia vuosia sitten.
Kahdesta luolasta Yhdysvaltojen Utahin osavaltiossa on löydetty 10 000 vuotta vanhoja ihmisulosteita, joissa oli kihomadon munia.
Ne ovat vanhin tunnettu todiste ihmistä vaivaavista loisista. Kihomadot tunnettiin jo antiikin aikana, mutta Utahin löytö kertoo niitä olleen jo huomattavasti aiemminkin.
3. Proteiini paljasti ihmissyönnin
Amerikan intiaaniheimot söivät ihmislihaa 1150-luvulla.
Coloradosta Cowboy Washin arkeologiselta tutkimusalueelta löydetystä ihmisulosteesta paljastui tutkimuksissa myoglobiini-proteiinia, jota esiintyy vain ihmisen lihaksissa.
Tutkijoiden mukaan tämä viittaa vahvasti kannibalismiin, sillä alueelta on löydetty myös ihmisluita, joissa on merkkejä ihmissyönnistä.
Amerikassa harjoitettiin ennen muinoin ihmissyöntiä.
4. Roomalaiset söivät monipuolisesti
Arkeologit löysivät vuonna 2011 valtavan kasan tutkittavaa muinaisesta roomalaisesta Herculaneumin kaupungista: erään asuinrakennuksen alla olleessa viemärisäiliössä oli yhdeksän tonnia sitä itseään.
Jäännöksistä selvisi että roomalaiset söivät yllättävän monipuolisesti, muun muassa merisiiliä, kalaa, lintuja, oliiveja ja viikunoita. Myös sairauksia paljastui.
Yhdessä ulosteessa oli esimerkiksi runsaasti valkosoluja, mikä on yleensä merkki bakteeri-infektiosta.
5. Ruokalistalla paras ystävä
Koira on tunnetusti ollut ihmisen paras ystävä tuhansia vuosia. Vuonna 2010 saatiin viitteitä siitä, että ihmiset ovat myös syöneet ystäviään, kun 9 300 vuotta vanhasta ihmisulosteesta löytyi noin kahden sentin pituinen koiranluun pätkä.
Löydön perusteella tutkijat uskovat, että Amerikan varhaiset asukkaat ovat kasvattaneet koiria myös ravinnokseen.
Uloste löydettiin niin sanotusta Hindsin luolasta Texasista. 24 metriä syvä luola on ollut arkeologeille kaiken kaikkiaan varsinainen aarreaitta, sillä se on osoittautunut yhdeksi historian suurimmista ja vanhimmista käymälöistä.
Amerikan metsästäjä-keräilijä-kulttuurin ihmiset ovat käyneet siellä tarpeillaan vuosituhansien ajan, ja luolasta on löydetty yli 2 000 ihmisen koproliittia.
Koproliittien tutkimukset osoittavat, että Texasin muinaiset asukkaat söivät lähestulkoon kaikkea, mikä kasvoi, ryömi tai käveli.
Dna-tutkimuksissa on muun muassa selvinnyt, että muuan luolassa piipahtanut oli nauttinut antilooppia, kania, metsärottaa, oravaa ja kahdeksaa eri villikasvia edellisen vuorokauden aikana.