Muinaiset kakat ovat tutkijoille kultaa
Muinaisten ihmisten fossiloituneet ulosteet eli koproliitit ovat tutkijoille tärkeä tietolähde esivanhempiemme ruokailutottumuksista, sairauksista ja elinolosuhteista.

Hyeenan koproliitista löytyi ihmishiuksia vuonna 2009.
Useimpien ihmisten mielestä ulosteet ovat iljettäviä, haisevia bakteeripesiä.
Muinaiset fossiloituneet ulosteet, niin sanotut koproliitit, ovat kuitenkin tutkijoille kultaakin arvokkaampia. Niistä saadaan paljon tietoa muinaisista ihmisistä ja heidän ruokavaliostaan.
Uloste maatuu yleensä nopeasti, mutta kuivassa ympäristössä, kuten luolissa, aavikolla ja ikiroudassa se voi säilyä tuhansia vuosia. Esihistoriallisista ulosteista on löydetty mikroskoopilla muun muassa kasvien ja luiden jäännöksiä.
Vuonna 2000 koproliittitutkimuksessa tehtiin läpimurto, kun texasilaisesta luolasta löydetystä 2 400 vuotta vanhasta ulosteesta onnistuttiin saamaan dna-näyte. Se osoitti ruokavaliossa olleen paljon sellaisia kasveja, joiden jäännöksiä ei ollut havaittu mikroskoopilla.
Koproliitit kertovat historiasta
Vuosituhannen vaihteen läpimurron jälkeen koproliittien dna-tutkimuksissa on tehty monia yllättäviä havaintoja.
Vuonna 2008 tutkijat esimerkiksi saattoivat kertoa, että Yhdysvalloista Oregonista Paisleyn luolasta löydetyt ulosteet ovat tuhat vuotta vanhempia kuin Amerikan vanhin tunnettu asuinpaikka.
Uuden-Meksikon Clovisissa sijaitseva asuinpaikka on noin 13 000 vuotta vanha, kun taas Paisleyn jäännökset ovat 14 300 vuotta vanhoja.
”Toinen merkittävä havainto oli se, että tämän esi-clovislaisen kulttuurin asukkaat olivat peräisin Aasiasta”, kertoo professori Eske Willerslev Kööpenhaminan yliopistosta. Lisäksi on selvinnyt, että Amerikan ensimmäiset asukkaat eivät olleet suurriistanmetsästäjiä, kuten aiemmin on oletettu: ”He söivät kyllä kaikkea muuta mahdollista, ja monet söivät vain kasvisravintoa.”
Paisleyn koproliiteista tutkittiin mitokondrion dna:ta, jolla voidaan selvittää muun muassa ihmisen alkuperä.
Willerslev kuitenkin sanoo toivovansa, että tulevaisuudessa tutkijat löytävät tuman dna:ta, josta saataisiin selville esimerkiksi se, ketkä nykyihmisistä ovat Paisleyn asukkaiden jälkeläisiä.