Sahara kala

Muinaiset ihmiset kalastivat päivät pitkät... Saharassa

10 000 vuotta sitten metsästäjä-keräilijät Saharassa söivät valtavia määriä kalaa, kertoo tutkimus, jossa analysoitiin 17 000 eläinten jäännöstä.

10 000 vuotta sitten metsästäjä-keräilijät Saharassa söivät valtavia määriä kalaa, kertoo tutkimus, jossa analysoitiin 17 000 eläinten jäännöstä.

Shutterstock & Savino di Lernia, 2020

Lähes 5 000 vuoden ruuantähteet kallioluolassa Saharan autiomaassa paljastavat, että alueen metsästäjä-keräilijät elivät pääosin kalalla, kunnes heidän ruokailutottumuksensa muuttuivat ilmastonmuutoksen myötä.

Italialaiset ja belgialaiset tutkijat analysoivat yli 17 000 näytettä ruuantähteistä Takarkori-luolasta Libyassa.

Kalan määrä oli yllätys

Kun metsästäjä-keräilijät alkoivat käyttää luolaa suojanaan 10 000 vuotta sitten, alueen nykyiset kuivat aavikot olivat hedelmällisiä savanneja, joissa oli järviä ja jokia. Yksi järvistä sijaitsi vain 6,5 kilometrin päässä luolasta.

Tutkijat siis tiesivät löytävänsä luolasta kalojen jäännöksiä. Rooman Sapienza-yliopiston etnografian professorin Savino di Lernian mukaan löydetty määrä oli silti yllätys.

Noin 90 prosenttia ruuantähteistä noin ajalta 8 250 eaa. parituhatta vuotta eteenpäin koostui kaloista, etenkin monneista ja tilapioista.

Sahara kalat

Taulukko osoittaa, miten Saharan varhaisten asukkaiden ravinnonlähteet muuttuivat noin 8 000 eaa. – 2 350 eaa. (vuodet pystyakselilla) Siniset palkit osoittavat tutkijoiden löytämien kalojen luiden prosenttiosuuden (vaaka-akseli). Vihreä tarkoittaa nisäkkäiden luiden ja punainen linnun luiden osuutta.

© Savino di Lernia, 2020

Ilmasto muuttui hitaasti

Myöhemmällä ajalla 3950 eaa. – 2350 eaa. kalanjäännösten määrä luolassa laski merkittäväst 48 prosenttiin, kun taas esimerkiksi vuohien, lampaiden ja nautojen luiden määrä kasvoi.

Muutos ruuanlähteissä korreloi aiempien tutkimusten kanssa, joiden mukaan alue alkoi noihin aikoihin muuttua koko ajan kuivemmaksi.

Monnit olivat Saharan viimeisiä suuria kaloja

Tutkijoiden mukaan tilapiat katosivat ilmeisesti nopeammin kuin monnit. Se voi johtua siitä, että monnit pärjäsivät erikoisten hengityselimiensä ansiosta paremmin jatkuvasti mataloituvissa ja lämpimämmissä järvissä.

Lopulta monnitkin joutuivat antamaan periksi, kun viimeisetkin pikkujärvet kuivuivat ja aiemmin niin rehevä Sahara muuttui maailman kuivimmaksi aavikoksi.