Méxicosta vuonna 1981 löydetyn suuren kultaharkon alkuperä on selvinnyt.
Meksikon kansallisen antropologian ja historian instituutin (INAH) tutkijoiden mukaan noin kaksi kiloa painava kultaharkko todennäköisesti jäi espanjalaiselta konkistadorilta Hernán Cortésilta ja hänen miehiltään kesäkuussa 1520 heidän joutuessaan pakenemaan asteekkien pääkaupungista Tenochtitlánista, jonka paikalla nykyinen México sijaitsee.
”Kultaharkko on ainutlaatuinen todistuskappale harvinaisesta hetkestä historiassa”, arkeologi Leonardo Lujan totesi Reuters-uutistoimistolle.
”Murheen yö” tuli espanjalaisille kalliiksi
Tutkijat analysoivat kultaharkon kemiallisen koostumuksen ja vertasivat sitä muihin ajoitettuihin kultalöytöihin.
Tulokseksi tuli, että harkko on peräisin vuoden 1520 tienoilta eli niiltä ajoilta, kun Cortés ajettiin pois Tenochtitlánista. Episodi, jota espanjaksi kutsutaan nimellä Noche Triste (Murheen yö), tapahtui 30. kesäkuuta 1520.
Hernán Cortés miehineen joutui pakenemaan asteekkien pääkaupungista, ja se kävi heille kalliiksi. Yli sata espanjalaista tapettiin, ja lähes kaikki ryöstetty kulta katosi. Maalauksessa Cortés murehtii menetyksiä.
Puoli vuotta aiemmin Hernán Cortés ja hänen sotilaansa olivat tunkeutuneet Tenochtitlániin ja ottaneet asteekkikuningas Moctezuma II:n panttivangiksi.
Pakenivat asteekkien aarteiden kanssa
Espanjalaiset sulattivat kuninkaan kullan harkoiksi, jotta se olisi helpompi kuljettaa. Kaupungin asukkaat nousivat lopulta kapinaan, ja Moctezuma tapettiin.
Cortés keräsi joukkoineen kullan ja pakeni yön pimeydessä. Raskasta lastia kuljettavat espanjalaiset kuitenkin huomattiin, ja he joutuivat taistelemaan päästäkseen kaupungista.
Monet espanjalaiset hukkuivat, kun heidän laivansa upposi yhteen kaupungin kanavista. Nyt tutkittu kultaharkko on todennäköisesti peräisin hylystä.
Cortés selvisi hengissä, mutta suurin osa kalleuksista menetettiin. Kultaharkko on ensimmäinen fyysinen todiste tapahtumista.
”On mahdotonta käsittää kärsimysten määrää – niin espanjalaisten kuin Tascaltecalin liittolaistemme, joista lähes kaikki kuolivat”, Cortés kirjoitti myöhemmin kirjeessä, jossa hän myös valitti, että espanjalaiset olivat menettäneet lähes kaikki kalleudet, jotka he olivat yrittäneet viedä mukanaan.
Cortés kosti julmasti
Cortésin mukaan ”Murheen yönä” kuoli ainakin 150 espanjalaista. Lisäksi surmansa sai espanjalaisten noin 2 000 intiaaniliittolaista, jotka taistelivat espanjalaisten rinnalla murtaakseen asteekkien vallan alueella.
Cortés ja hänen miehensä hyökkäsivät vuonna 1521 asteekkien pääkaupunkiin kostamaan. Taistelu tiesi asteekkien valtakunnan loppua.
Noin vuosi myöhemmin Hernán Cortés kosti asteekeille julmasti. Hän piiritti 1 000 espanjalaissotilaan ja yli 20 000:n eri intiaaniheimoista olevan liittolaisensa kanssa Tenochtitlanin, joka murtui 13. elokuuta 1521.
Taisteluissa ja niitä seuranneissa verilöylyissä, joihin Cortésin mukaan syyllistyivät etenkin hänen intiaaniliittolaisensa, kuoli jopa 100 000 asteekkia.
Cortés itse otti asteekkien viimeisen kuninkaan vangiksi ja kidutti tätä saadakseen selville, mitä asteekit olivat tehneet kaikelle sille kullalle, jonka espanjalaiset olivat menettäneet paetessaan vuotta aiemmin. Kuningas tunnusti, että kulta oli viskattu järveen.
Cortés ei koskaan enää nähnyt ryöstöaarrettaan, ja se on edelleen kadoksissa.