Kulta johdatti Troijan kauppareitin jäljille

Kemiallisten analyysien perusteella antiikin Troijaan tuotiin arvokasta kultaa 1 500 kilometrin päästä.

Kemiallisten analyysien perusteella antiikin Troijaan tuotiin arvokasta kultaa 1 500 kilometrin päästä.

Dosseman

Arkeologi Heinrich Schliemann löysi vuonna 1873 Troijan kaupungin ja kuningas Priamoksen kulta-aarteeksi nimeämänsä aarteen. Historioitsijat ovat pohtineet aarteen kullan alkuperää.

Saksalaiset, italialaiset, itävaltalaiset ja kreikkalaiset arkeologit ovat nyt selvittäneet asiaa.

Arkeologit tutkivat kolmesta muinaiskaupungista, Irakin Urista, Kreikan Poliochnista ja Turkin Troijasta, löydettyjä kultaesineitä ja vertasivat niitä muihin tunnettuihin kultalöytöihin ajalta 2500–2000 eaa.

Tutkimuksissa käytettiin niin sanottua laserablaatiota, jolla voidaan tehdä isotooppianalyyseja esimerkiksi korujen kullalle koruja vahingoittamatta.

Isotooppianalyyseissä selvisi, että suuri osa kolmen kaupungin muinaisesta kullasta oli samaa alkuperää.

Kolkhisista (nyk. Georgia) peräisin olevat kultakorut tuotiin ilmeisesti laivalla Mustanmeren yli Bosporinsalmen kautta ja kapean Dardanelliensalmen läpi Troijaan.

© Shutterstock, HISTORIA

Kaukokauppaa 2500 eaa.

Ernst Pernicka Saksan Mannheimissa sijaitsevasta Curt-Engelhorn-Centre Archaeometrystä selittää:

”Troijan, Poliochnin ja Urin kullan yhteiset elementit muistuttavat georgialaista pronssikauden kultaa.”

Georgiasta (antiikin Kolkhis) louhittua kultaa on siis ehkä viety Vähään-Aasiaan, Lähi-itään ja Välimerelle.

”Toisin sanoen 4 500 vuotta sitten on täytynyt olla kauppareittejä näiden toisistaan kaukana sijanneiden alueiden välillä”, Pernicka kiteyttää.