Muumion tuskaisan ilmeen syy on askar­ruttanut tutkijoita jo yli 130 vuotta.

© Atlantic Productions

Kirkuva muumio oli ehkä yrittänyt vallankaappausta

Tutkijat yrittivät vuosikausia ratkaista faraoiden joukosta löydetyn niin sanotun kirkuvan muumion arvoitusta. Sitten dna-analyyseissä ilmeni, että vainaja oli ehkä ollut pääosassa Egyptin kuuluisimpiin kuuluvassa palatsivallankumouksessa.

torstai 15. helmikuuta 2018 teksti Natasja Broström

Egyptin mui­naismuistoja hallinnoivan neuvoston ranskalainen johtaja Gaston Maspero seurasi, kuinka työmiehet kantoivat tuka­lan kuumaan huonee­seen suuren puulaatikon toisensa jälkeen.

Laa­tikot oli tehty höyläämättömistä laudoista, mutta niiden sisällön arvoa ei voinut mitata rahassa. Viisi vuotta aiemmin eli vuonna 1881 Maspero oli löytänyt Niilin länsirannalla sijaitsevalta Deir-el-Bahrin alueelta 40 muumiota arkuissaan. 

Joukossa olivat muun muassa ­faraot Ramesses II, Seti I ja Thutmosis III. Haudanryöstäjien pelossa Maspero oli tuonut muumiot turvaan Kairon ­arkeologiseen instituuttiin. Nyt, paah­tavan kuumana kesäkuun päivänä vuonna 1886, hänellä oli vihdoin tilaisuus tutkia löytöjään tarkemmin.

Vainajien nimet oli kirjoitettu arkkuihin hieroglyfein yli 3  000 vuotta aiemmin. Yksi arkku poikkesi kuitenkin muista, sillä siinä ei ollut lainkaan koristekuvioita tai kirjoitusmerkkejä. Arkku askarrutti Masperoa muutenkin. 

Se oli tehty ­arvokkaasta setri­puusta ja haudattu kuninkaalliseen hautaan, mutta nimen puuttuminen viittasi siihen, että arkussa oleva vainaja oli syyllistynyt rikokseen. Nimettömänä vainaja ei voinut päästä tuonpuoleiseen, mikä oli muinaisille egyptiläisille kammottava kohtalo.

Maspero avasi arkun avustajiensa ­l­ääkäri Fouquet’n ja kemisti Matheyn kanssa. Kun he poistivat muumion kääreet, he järkyttyivät.

”Kaikki, jotka näkivät muumion, olivat varmoja, että vainaja oli myrkytetty. Hänen mahansa oli kouristunut, päänsä oli taipunut taaksepäin ja kasvoillaan oli niin tuskaisa ­ilme, että se oli ainoa mahdollinen selitys”, Maspero kirjoitti myöhemmin kirjassaan Les Momies ­Royales de Deir-el-Bahari eli ”Deir-el-­Baharin kuninkaalliset muumiot”.

Tohtori Fouquet yhtyi Masperon myrkytysteoriaan. Mathey puolestaan uskoi, että vainajaa oli kuristettu ja hänet oli kenties haudattu elävältä.

Ranskalaiset tekivät muitakin yllättäviä löytöjä: muumion sisäelimet olivat yhä tallella, mikä soti selkeästi muinaisten egyptiläisten balsamointikäytäntöä vastaan. 

Lisäksi muumio oli kääritty vuohennahkaan, jota muinaiset egyptiläiset pitivät saastaisena, ja hänen ranteissaan näkyi merkkejä tiukoista köysistä, mikä sekin viittasi rikollisuuteen.

Kolmikko yritti tunnistaa vainajan ja selvittää hänen nimensä siinä kuitenkaan onnistumatta. Niinpä hänet kirjattiin tunnistamattomien muumioiden ­luetteloon nimellä Tuntematon mies E.

Tuskaisa ilme ei johtunut kivusta. Sisilialaisten kapusiinimunkkien muumiot näyttävät myös kirkuvan tuskasta.

© Bridgeman Images

Vainaja oli balsamoitu kehnosti

Siitä lähtien, kun Gaston Maspero löysi tuntemattoman muumion yli 130 vuotta sitten, tutkijat ovat kilvan yrit­täneet ratkaista tuskanhuutoa muistuttavan ­ilmeensä vuoksi ”kirkuvaksi muumioksi” nimetyn vainajan arvoitusta. Muumion henkilöllisyys ja tuskaisan ilmeen syy ovat kuitenkin jääneet arvoitukseksi.

Vuosien mittaan muumiosta on esitetty ­lukuisia teorioita. Jotkut asiantuntijat ­uskovat, että Tuntematon mies E oli merkkihenkilö, joka oli kuollut ulkomailla, eikä hänen ruumistaan siksi ollut osattu balsamoida oikein.

Jotkut taas ovat vakuuttuneita, että tuntematon vainaja ei ollut egyptiläinen vaan heettiläinen. Heettiläisen prinssin tiedetään matkustaneen 1300-luvulla eaa. Egyptiin avioituakseen kerettiläiskuninkaaksi kutsutun farao Akhenatenin lesken kanssa. 

Prinssi ei kuitenkaan päässyt ­perille, sillä hän kuoli – tai hänet murhattiin – heti hänen ylitettyään Egyptin rajan. Vierasmaalaisena heettiprinssiä ei balsamoitu, vaan hänen ruumiinsa käärittiin vuohennahkaan.

Tutkijat olivat jo lähes luopuneet ­toivosta selvittää tuntemattoman muumion henkilöllisyyttä, kun yhdysvaltalainen egyptologi Bob Brier vuonna 2004 sai ­luvan tutkia arvoituksellista muumiota ensimmäisenä tutkijana lähes sataan vuoteen. 

Brier saattoi pian vahvistaa, ­että muumio oli todellakin kääritty vuohennahkaan aivan kuten Maspero oli kuvaillut. Brierkään ei löytänyt muumion vatsasta leikkaushaavaa, josta sisäelimet olisi voitu poistaa, ja tietokonetomografiatutkimus vahvisti asian: vainajalta ei todellakaan ollut poistettu ­aivoja tai sisä­elimiä, mikä oli yleensä olennainen osa balsamointiprosessia.

Sen sijaan, että balsamoijat olisivat ­valuttaneet säilymistä edistävää pihkaa vainajan nenän kautta tyhjään pääkoppaan, he olivat kaataneet sitä tämän kurkkuun. Balsamoinnissa oli myös säästelty natronsuolaa, ­eikä ruumista ollut kuivatettu kunnolla perinteisen balsamointitavan mukaisesti.

Tuntematon mies E oli haudattu puuarkussa, joka oli selvästi tarkoitettu jollekulle muulle. Arkkua oli jouduttu jälkikäteen veistämään sisältä leveämmäksi, jotta tuntematon vainaja olisi mahtunut siihen. 

Toisaalta tutkimus osoitti, ettei miestä epäilyksistä huolimatta ollut tapettu myrkyllä tai haudattu elävältä, sillä muumiosta ei löytynyt merkkejä sen enempää myrkystä kuin hitaasta tukehtumiskuolemastakaan.

Bob Brier tuli siihen tulokseen, että balsamoijat olivat kyllä yrittäneet säilöä vainajan ruumiin, mutta he olivat hutiloineet työssään – kenties tarkoituksella.

Tuntematon muumio on ehkä prinssi

Vuonna 2011 Egyptin muinaismuistoja hallinnoiva elin antoi tutkijaryhmälle ­luvan ottaa muumiosta dna-näytteitä vainajan henkilöllisyyden selvittämiseksi.

Aiemmissa tutkimuksissa miehen oli todettu olleen kuollessaan 18–20 vuotta vanha ja eläneen 1100-luvulla eaa., jolloin Egyptiä hallitsi farao Ramesses III. Tämän tiedon perusteella tutkijat saattoivat verrata tuntemattoman muumion dna:ta Ramesses III:n muumiosta otettuun dna-näytteeseen.

Geenianalyysi osoitti kiistattomasti, että Ramesses III ja tuntematon vainaja olivat läheistä sukua toisilleen. Heillä oli sama Y-kromosomi, ja heidän perimänsä on yli 50-prosenttisesti identtistä, mikä yleensä viittaa isä-­poika-suhteeseen.

Jos Tuntematon mies E todella oli ­faraon poika, se selittää, miksi muumio löydettiin samasta haudasta muiden ­kuninkaallisten muumioiden kanssa. Brier löysi tuntemattomasta muumiosta monia merkkejä siitä, että hän oli ­kuninkaallista sukua. 

Muumion varpaankynnet oli värjätty hennalla, mikä oli ­tapana kuninkaallisten keskuudessa, ja lisäksi ­hänellä oli Egyptin prinsseille tyypillinen sivupalmikkokampaus. Brier esitti, että vainaja saattoi olla Ramesses III:n poika Pentawere.

Tutkijoiden piti kuitenkin vielä selvittää, miksi vainaja oli balsamoitu huonosti, kääritty saastaisena ­pidettyyn vuohennahkaan ja haudattu nimettömässä arkussa, jotta hän ei voisi jatkaa elämäänsä tuonpuoleisessa.

Vastaus löytyy muinaisista oikeudenkäyntiasiakirjoista, joiden aiheena oli ­faraon murha ja vallankaappausyritys. Historiantutkijat tiesivät vanhojen kirjoitusten perusteella, että vuonna 1155 eaa. Egyptissä tapahtui Ramesses III:ta vastaan suunnattu palatsivallankumous.

Muumio oli kenties prinssi

Asiantuntijat uskovat, että Tuntematon mies E
oli prinssi. Muumiolle tehtyjen monien kokeiden
tulokset viittaavat kuninkaalliseen syntyperään.

  1. Hennalla värjätyt varpaankynnet
    Muinaisessa Egyptissä käytettiin hennaa muun muassa kuninkaallisten vainajien kynsien, jalkojen ja käsien värjäämiseen. Egyptologi Bob Brier tutki Tuntematon mies E:tä vuosina 2004 ja 2006 ja löysi tämän varpaankynsistä hennan jäämiä.

  2. Rei’itetyt korvalehdet
    Vainajan korvalehdissä on reiät, ja asiantuntijat uskovat hänen käyttäneen kultaisia korvarenkaita. 1100-luvulla eaa. hallinneen 20. dynastian aikana kultaiset korvarenkaat olivat suurta muotia yläluokan keskuudessa. ­Tuntematon mies E sai rikollisen hautajaiset, ja arvokkaat korvarenkaat on todennäköisesti irrotettu hänen korvistaan balsamoinnin aikana.

  3. Prinssin kampaus
    Tuntemattomalla muumiolla on paksu sivupalmikko. Tutkijat ­tietävät muinaisten korko­kuvien perusteella, että vain prinssit saivat käyttää sivupalmikkoa.

  4. Arvokas arkku
    Tuntematon mies E haudattiin koristelemattomassa ja nimettömässä arkussa. Toisaalta arkku oli tehty setripuusta, johon vain kuninkaal­lisilla ja kaikkein rikkaimmilla oli yleensä varaa.

Faraon vaimot kamppailivat vallasta

Ennen niin mahtava Egypti oli vuonna 1155 eaa. romahduksen partaalla. ­Ramesses III oli vuosikymmeniä pitänyt valtakuntaansa koossa ja turvannut sen rajoja, mutta iän myötä kyvykkäästä, ”suureksi häräksi” ­kutsutusta hallitsijasta oli tullut itsekäs tyranni. 

Hän kestitsi vieraiden valtakuntien ­lähettiläitä ylellisesti palatsissaan, mutta tavallinen kansa näki nälkää ­eivätkä esimerkiksi faraon rakennus­työ­mai­den työläiset olleet saaneet pitkään aikaan palkkaansa.

Kansan mitta oli täynnä, kun Ramesses vuonna 1155 eaa. saapui perheineen Thebeen juhlimaan 20 vuotta kestänyttä valtakauttaan. Toisin kuin edeltäjänsä, Ramesses III ei ollut nimennyt vaimojensa joukosta yhtä ­kuningatarta, vaan faraon suosiosta ja valta-asemasta kilpaili kaksi vaimoa, Tiye ja Isis.

Isis oli naisista suositumpi, ja Tiye oli tajunnut, ettei hänen pojastaan Penta­werestä tulisi faraota, vaan hallitsijaksi nousisi aikanaan Isiksen poika Amenhirkhopshef. Lopulta Tiye päätti toimia ja alkoi suunnitella vihatun faraon murhaamista ja oman poikansa Pentaweren nostamista Egyptin valtaistuimelle.

Muinaisessa Egyptissä kapina faraota vastaan merkitsi kapinaa jumalia vastaan. Niinpä Tiye houkutteli avukseen maagikkoja, joiden piti kirota faraon henkivartiokaarti, ”lamauttaa heidän jäsenensä”, kuten oikeudenkäyntiasiakirjoissa todetaan, ja poistaa jumalten suojelus faraon yltä. Tiye sai liittolaisikseen myös pari kenraalia, joiden tehtävä oli koota miehiä ja nousta kapinaan hallitsijaa vastaan.

Palatsivallankumous käynnistyi eräänä kevätiltana vuonna 1155 eaa. Tapahtumien tarkka kulku ei ole tiedossa, sillä oikeudenkäyntiasiakirjat eivät mainitse yksityiskohtia. Ilmeisesti salaliittolaiset onnistuivat murhaamaan faraon, sillä paria päivää myöhemmin hovista ilmoitettiin haukan lentäneen taivaaseen. Ramesses III oli kuollut.

Vallankaappaus jäi kuitenkin pelkäksi yritykseksi, sillä tosipaikan tullen kansa ei uskaltanut nousta kapinaan jumalten edustajaa vastaan. 

Pentawere ja 30 muuta salaliittolaista tuomittiin yrityksestä tehdä vahinkoa valtakunnalle ja kiihottaa kansaa hallitsijaansa vastaan. Rangaistukset olivat ankaria. Muutamat tuomitut saivat mahdollisuuden itsemurhaan, mutta useimmat teloitettiin. 

Bob Brier sai tutkia Tuntema­ton mies E:tä ensimmäisenä lähes sataan vuoteen.

© Pat Remler/ww.archeology.org

Isä ja poika kuolivat väkivaltaisesti

Muinaiset oikeudenkäyntiasiakirjat ­eivät kerro, miten Ramesses III kuoli ja mitä prinssi Pentawerelle tapahtui vallankaappausyrityksen jälkeen.

Maspero ja monet myöhemmät tutkijat yrittivät selvittää Ramesses III:n kuolinsyytä. He joutuivat kuitenkin luovuttamaan, sillä faraon muumio oli kääritty niin tiukasti pellavaan, että kääreiden avaaminen olisi voinut vahingoittaa sitä.

Bob Brier onnistui kurkis­tamaan kääreiden alle tieto­konekuvantamisen avulla. Hän keskittyi tutkimuksessaan muumion kaulan ja niskan alueelle, jota ei ollut aiemmin tutkittu. Kuvantaminen paljasti oitis, että faraon kurkku oli viilletty ­auki. 

Aivan faraon kurkunpään alla oli seitsemän senttimetrin levyinen viiltohaava, joka oli tappanut hänet lähes välittö­mästi. Balsamoijat olivat panneet haavan päälle pyhää ­Horuksen silmää esittävän amuletin.

Löytö paljasti kiistatta, miten farao ­Ramesses III oli kuollut. Avoimeksi jäi enää se, oliko isäänsä vastaan noussut Pentawere tehnyt itsemurhan vai oliko hänet teloitettu.

Tutkijoilla oli jopa esittää teoria siitä, miten Tuntematon mies E oli kuollut. Muumion kaulalla oli outoja ihopoimuja, ja hänen rintakehänsä pullistunut. Muutokset olivat saattaneet syntyä balsamoinnin aikana, mutta on myös mahdollista, että hänet oli kuristettu.

”Kirkuva muumio” oli siis noin 18-vuotias nuorukainen, joka joko hirttäytyi tai kuristettiin. Huolimaton balsamointi on voinut olla uuden faraon keino varmistaa, ettei kilpaileva kruununprinssi voisi jatkaa elämäänsä tuonpuoleisessa.

Tutkijat eivät voi vielä täydellä varmuudella sanoa, onko Tuntematon mies E prinssi Pentawere vai ei. Vuonna 2012 julkaistun tutkimus­raportin mukaan voi hyvinkin olla mahdollista, että tuntematon muumio oli isäänsä vastaan noussut kruununprinssi.

Päivitys: Artikkeli on HISTORIA-lehdestä numero 18/2014. Arkeologit ovat hiljattain vahvistaneet, että kirkuva muumio todella on prinssi Pentaware. Lue lisää täältä.

Lue lisää

Pascal Vernus: Affairs and Scandals in Ancient Egypt, Cornell University Press, 2003. Susan Redford: The Harem Conspiracy – The Murder of Ramesses III, Northern Illinois University Press, 2008. Naguib Kanawati: Conspiracies in the Egyptian Palace – Unis to Pepy, Routledge, 2002.

Ehkä sinua kiinnostaa...