Tollensejoen varrella Pohjois-Saksassa kuoli noin sata miestä taistelussa. Arkeologit ovat löytäneet paikalta muun muassa kalloja ja luita, aseita, leikkuutyökaluja, nuppineuloja ja lippaan. 

© Landesamt für kultur und denkmalpflege mecklenburg-vorpommern & r. johnson

Keski-Euroopan varhaisin taistelu käytiin Saksassa

Arkeologit ovat tutkineet luita ja aseita, jotka ovat antaneet uutta tietoa Keski-Euroopan ehkä varhaisimmasta taistelusta.

perjantai 15. heinäkuuta 2016 teksti Trine Roslev

Saksalaisarkeologit uskovat ratkaisseensa Tollensejoen varrelta vuodesta 1996 lähtien löydettyjen kallojen ja luiden arvoituksen. 

Luiden löytö­paikalta ei ole löytynyt merkkejä asutuksesta, vaan siellä käytiin Saksan kulttuuriperinnöstä vastaavan viranomaisen edustajan mukaan pronssikaudella todennäköisesti Alppien pohjoispuolisen ­Euroopan suurin taistelu.

Aseet pystyivät tekemään pahaa jälkeä

”Jos kaikki löydetyt esineet todella liittyvät samaan tapahtumaan, kyseessä on tuon ajan suurin Keski-Euroopassa käyty taistelu”, toteaa arkeologi Thomas Terberger Science-lehdessä.

Käsitys perustuu muun muassa puuaseisiin, joita joenpenkalta on löydetty luiden lisäksi. Terbergerin raportin ­mukaan tutkijat ovat varmoja, että ­löydetyt vasaran kaltaiset aseet ovat voineet aiheuttaa vakavia vammoja.

Kaivauspaikalta ei ole löydetty ­keramiikkaa, mikä myös viittaa siihen, että siellä ei ollut pysyvää asutusta.

Soturien pääkalloissa on merkkejä taistelussa saaduista iskuista. Murtumat eivät ole parantuneet, eli soturit ovat kuolleet pian iskun saatuaan.

© Landesamt für kultur und denkmalpflege mecklenburg-vorpommern & r. johnson

3 kysymystä pohjoisen varhaisimmasta taistelusta

Detlef Jantzen, arkeologi, Landesamt für Kultur und Denkmalpflege

  • Mistä tiedetään, että soturit kuolivat taistelussa?
    Vuonna 1996 löysimme luun, josta törrötti yhä nuolenkärki. Nyt olemme saaneet selville, että yhtä kalloista oli isketty samantapaisella p­uu­aseella, jollaisen olemme aiemmin kaivaneet esiin joen rantapenkasta. Lukuisat pronssi- ja piikiviaseet viittaavat myös siihen, että miehet kuolivat väkivaltaisesti.
  • Keitä vainajat olivat, ja miksi taistelu käytiin?
    Tällä hetkellä tiedämme varmuudella vain sen, että vainajat kuuluivat yhtenäiseen ryhmään, mutta en välttämättä kutsuisi heitä heimoksi. Taistelu käytiin joenylityspaikan luona, ja tuntuu toden­näköiseltä, että taistelu on liittynyt jotenkin sijaintiin. Toki myös kaupankäyntiin liittyvät kiistat ovat voineet johtaa konfliktiin. 
  • Mitä aiotte tutkia seuraavaksi?
    Kyseessä on suurin Alppien pohjois­puolella käyty muinainen taistelu, ja toivomme, että voimme jatkaa tutkimuksiamme. Tämä on meille upea tilaisuus tutkia ihmisten käyt­täytymisen ja konfliktien historiaa. 

Tältä ­varhaiset soturit tutkijoiden mukaan ehkä näyttivät. Soturien vaatteet ovat maatuneet tai kadonneet. Samalta ajalta peräisin olevien vähien löytöjen perusteella tutkijat uskovat, että soturit käyttivät viittoja, kilttejä ja nahkavöitä. 

© Landesamt für kultur und denkmalpflege mecklenburg-vorpommern & r. johnson

Ehkä sinua kiinnostaa...