Heettiläisten valtakunta vaikutti nykyisen Turkin sekä osin Syyrian ja Irakin alueella yli 400 vuotta ajalla noin 1650–1190 eaa., kunnes se yhtäkkiä romahti. Pronssikautisen supervallan luhistumisen syy on pitkään askarruttanut tutkijoita.
Myös heettiläisten pääkaupunki Hattuša suurine kaupunginmuureineen ja leijonapatsaineen hylättiin ja poltettiin.
Uusi tutkimus paljastaa mahdollisen syyn tuhoon. Keski-Turkista löydettyjen muinaisten katajien tutkimuksissa paljastui, että alue kärsi vuosina 1198–1196 eaa. tuhoisasta kuivuudesta, joka on ehkä johtanut valtakunnan romahdukseen.
”Sato tuhoutui lähes täydellisesti kolmena vuotena peräkkäin.” Antropologi Brita Lorentzen, Georgian yliopisto
”Sato tuhoutui lähes täydellisesti kolmena vuotena peräkkäin. Ihmiset selvisivät todennäköisesti ensimmäisestä katovuodesta viljavarastojen avulla, mutta kun kuivuutta kesti kolme vuotta peräkkäin, heillä ei ollut enää riittävästi ruokaa”, arvelee yhdysvaltalaisen Georgian yliopiston antropologian professori Brita Lorentzen, joka on yksi tutkimuksen tekijöistä.
Kuivuus johti valtakunnan verotulojen romahdukseen, armeijan hajoamiseen maksamattomien palkkojen vuoksi ja väestön joukkomuuttoon muille, vehreämmille alueille. Heettiläisten valtakunnalla ei esimerkiksi ollut satamaa, jonka kautta olisi voitu tuoda ruokaa tuhon koettelemille seuduille.
Moni valtakunta romahti
Pitkään on tiedetty, että vuosina 1200–1150 eaa. tapahtui jotakin, mikä johti nopeasti suurten muinaisten imperiumien heikentymiseen ja hajoamiseen. ”Pronssikauden romahdus”, kuten tuota aikaa kutsutaan, vaikutti myös esimerkiksi Assyrian valtakunnassa ja Egyptissä.
Heettiläisten viimeinen kuningas Suppiluliuma II voitti vuonna 1210 eaa. historian ensimmäisen tunnetun meritaistelun – ja 20 vuotta myöhemmin hänen valtakuntansa romahti.
Romahduksen tarkasta ajankohdasta on kiistelty 1800-luvulta lähtien. Osa tutkijoista on esittänyt, että metallintyöstämisen ja sotilastaktiikoiden kehittyminen olisi johtanut tuhoisiin yhteenottoihin, osan mielestä taas muun muassa Egyptiin, Levanttiin ja muihin Välimeren maihin hyökänneet arvoitukselliset merikansat olisivat tuoneet mukanaan tuhoa ja hävitystä.
Myös ilmastonmuutosta ja ravintopulaa on pidetty mahdollisina tekijöinä, ja tuore tutkimus tarjoaa ensi kerran vakuuttavia todisteita ilmastonmuutoksen vakavista vaikutuksista noilla alueilla ja noihin aikoihin.
Puuta voi lukea kuin kalenteria
Heettiläisten valtakunnan romahduksen seurauksena Fryygian valtakunta vahvistui. Sen pääkaupungista Gordionista on edelleen jäljellä raunioita, ja tutkijat löysivät sieltä rakennuspuina käytettyjä katajia, jotka voivat elää jopa 700-vuotiaaksi. Niiden analyysit paljastivat, että ne oli kaadettu noin vuonna 748 eaa. niiden ollessa yli 500 vuotta vanhoja.
Puiden vuosirenkaiden ja isotooppisuhteiden perusteella tutkijat saattoivat lukea niitä kuin kalenteria, joka ulottui pronssikauden romahdukseen asti. Analyysit kertoivat alueen sademäärän vähitellen vähentyneen 1200-luvulla eaa. sekä kolme vuotta kestäneestä ankarasta kuivuudesta vuosina 1198–96 eaa.
”Mielestäni tämä tutkimus todella osoittaa, mitä voimme oppia historiasta. Seuraavan vuosisadan ilmastonmuutos on todennäköisesti paljon ankarampi kuin heettiläisten kokema. Se pakottaa kysymään, että miten paljon me kestämme, mikä on meidän sietokykymme”, toteaa yksi tutkimuksen kirjoittajista, evoluutiobiologi Jed Sparks.