Skandinavian kalliopiirrokset kaiverrettiin kiveen aikana, jolloin Pohjolassa ei tunnettu vielä kirjoitettua kieltä.
Niinpä ei ole olemassa mitään opasta eikä sanakirjaa, joka varmuudella avaisi noiden kuvien ja kuvioiden merkityksen nykyihmiselle.
Tämä artikkelissa kerromme kuvien ja esimerkkien kera, mitä esihistoriallisista kalliopiirroksista tällä hetkellä tiedetään tai uskotaan.
Mitä kalliopiirrokset ovat?

Veneitä, eläimiä, tikku-ukkoja – mitä nämä merkilliset, kiveen kaiverretut ja väritetyt kuvat ajalta ennen kirjoitettua kieltä tarkoittavat?
Kalliopiirrokset ovat muinaisia, ihmisten kiveen esimerkiksi hakkaamalla tai kaivertamalla tekemiä kuvia tai kuvioita.
Skandinaviasta on löydetty etenkin pronssikautisia (n. 1700 eaa. – 500 eaa.) kalliopiirroksia, mutta niitä tunnetaan myös kivi- ja rautakaudelta ja eri puolilta maailmaa, esimerkiksi Australiasta, Lähi-idästä ja Pohjois-Amerikasta.
Kalliopiirroksia kutsutaan myös petroglyfeiksi. Sana tulee kreikan kielen sanoista ’petra’ eli kivi ja ’glyphein’ eli kaivertaa.
Kutsuttiinpa kalliopiirroksia sitten millä nimellä tahansa, kyseessä on kautta maailman sama ilmiö: ihmisten kallioihin ja kiviin hakkaamia, raapustamia tai kaivertamia selviä kuvioita ja kuvia.
Olivatko kalliopiirrokset punaisia?

Peuroja ja metsästäjää kuvaava kalliopiirros Altassa Norjassa.
Altan lähellä Pohjois-Norjassa on suuri ja paljon matkailijoita houkutteleva kalliopiirrosalue, jonka muun muassa peuroja ja veneitä kuvaavat punaiset piirrokset erottuvat selvästi harmaasta kalliopohjasta.
Skandinavian kalliopiirroksille ominainen punainen väri ei kuitenkaan ole alkuperäinen.
Arkeologit ovat korostaneet punaisella maalilla esimerkiksi eroosion ajan mittaan kuluttamia kallioihin ja kiviin kaiverrettuja piirroksia, jotta ne olisivat helpommin havaittavissa.
Tutkijoiden on usein vaikea selvittää, ovatko kalliopiirrokset alkujaan olleet värjättyjä, sillä okran ja rautaoksidien kaltaiset väriaineet ovat harvoin kestäneet vuosisatojen ajan säänvaihteluita paljaalla kalliolla.
Muun muassa Yhdysvalloista tunnetaan esimerkkejä väritetyistä kalliopiirroksista. Skandinaviassa arkeologit lähtevät kuitenkin useimmiten siitä oletuksesta, että kalliopiirroksissa ei ole alun perin käytetty värejä.
Tuoreet kalliopiirrokset ovat muutenkin erottuneet selvästi kivestä, sillä kivi on usein sisältä eri värinen kuin sen monille ulkoisille voimille altistunut pintakerros.
Kalliopiirrokset vs. kalliomaalaukset

17 000 vuotta vanhoja luolamaalauksia Lascaux ’ssa Ranskassa. Luolamaalaukset on tehty sivelemällä, painamalla tai ruiskuttamalla suusta pigmenttiä kiven pintaan. Kaikkia esihistoriallisia kiveen maalaamalla tai hakkaamalla tehtyjä kuvia voidaan nimittää kalliotaiteeksi.
Kalliopiirrokset eivät ole sama asia kuin kalliomaalaukset.
Kalliopiirrokset, joita kutsutaan myös nimellä petroglyfi, on kaiverrettu kiven pintaan, ja esihistorialliseen kalliotaiteeseen myös kuuluvat kalliomaalaukset (petrogrammit) on maalattu kallioon tai kiveen jollain väriaineella.
Toisin kuin kalliopiirrokset, kalliomaalaukset eivät ole kaiverroksia ja ne ovat aina erivärisiä kuin alustansa.
Arkipuheessa nämä toisiaan muistuttavat taidemuodot usein sekoitetaan keskenään.
Suomesta on löydetty paljon kalliomaalauksia, joita kivikauden ihmiset maalasivat kallioihin punamullalla eli punaisella rautapitoisella pigmentillä.
Ajoitus
Kalliopiirrosten ajoittaminen on hankalaa. Tutkijat pystyvät kuitenkin useimmiten määrittämään kalliopiirrosten iän esimerkiksi kuva-aiheen tai läheltä tehtyjen arkeologisten löytöjen avulla.
Asiantuntijoiden mukaan Skandinavian kalliopiirrokset syntyivät kahdessa vaiheessa ja ne voidaan sen perusteella jakaa kahteen eri tyyppiin.

Metsästyskuvaukset
Metsästykseen liittyviä kalliopiirroksia tehtiin kivikaudella noin 10 000–3 000 eaa. etenkin Pohjois-Skandinaviassa.
Ne liittyvät metsästäjäkulttuuriin ja esittävät pääasiassa luonnon eläimiä, kuten peuroja, hirviä, valaita ja kaloja.
Aluksi aiheet kuvattiin yleensä melko realistisesti, mutta myöhemmin kuvat muuttuivat abstraktimmiksi.

Viljelykuvaukset
Maanviljelyyn liittyviä kalliopiirroksia syntyi pronssikauden aikoihin (n. 1700 eaa.–500 eaa.), ja niitä esiintyy etenkin Etelä-Skandinaviassa.
Ne liittyvät uuteen viljelykulttuuriin, joka saapui Skandinaviaan neoliittisella kivikaudella.
Viljelykuvauksissa kuvataan muun muassa aurinkoa, ihmisiä, kotieläimiä ja veneitä.

Siirtymäkausi
Arkeologit eivät aina pysty luokittelemaan kalliopiirroksia tarkasti tiettyyn kauteen. Sekä Norjassa Ausevikissä että Ruotsissa Nämforsissa on esimerkiksi kalliopiirrosalueita, jotka edustavat aiheiltaan metsästys- ja viljelykuvausten välistä siirtymäkautta.
Kansainvälistä kalliotaidetta?

Niin sanottu Bedolinan kartta Italiassa on pronssikauden lopun ja varhaisen rautakauden väliseltä ajalta. Sen laajat kalliopiirrokset on tulkittu topografiseksi kartaksi.
Kalliopiirroksia esiintyy tyypillisesti paikoissa, joissa on paljon avoimia kallioalueita.
Paikoitellen kalliopiirroksia on niin paljon, että ne muodostavat laajoja kalliopiirroskenttiä.
Kalliopiirroksia esiintyy myös muualla kuin kallioissa. Esimerkiksi Tanskasta Pohjois-Sjellannista löydetty niin sanottu Engelstrupin kivi on irtokivi, jossa on kalliopiirrosten kaltaisia piirroksia.
Skandinavian lisäksi Euroopassa tunnetaan kalliopiirroksia etenkin Val Camonican laaksosta Italian Alpeilla, Galiciasta Pohjois-Espanjassa, Skotlannista ja Pohjois-Venäjältä.
Vaikka nämä alueet ovat kaukana toisistaan, niiden kalliopiirrokset eivät eroa toisistaan merkittävästi tyylillisesti, ja tutkijat ovatkin huomauttaneet, että muun muassa Italian ja Espanjan kalliopiirrokset muistuttavat pohjoismaisia.
Yhden teorian mukaan se viittaa siihen, että kaukaistenkin alueiden välillä olisi ollut jo muinoin jonkinlaista kulttuurista vaihtoa.
Suurimmat kalliopiirrosalueet

Alta, Norja
Altan ympäristöstä Pohjois-Norjasta on löydetty yli 6 000 kalliopiirrosta kallioilta, jotka olivat kivikaudella lähellä merenpintaa. Kuvat esittävät muun muassa suuria peuralaumoja, ja ne ovat sikäläisten metsästäjien tekemiä noin ajalla 7000–2000 eaa.

Tanum, Ruotsi
Tanumissa Bohuslänissä on noin 3 000 pronssikautista (1700–500 eaa.) kalliopiirrosta. Aikoinaan vuonon rannalla sijainneiden kallioiden piirroksissa on kuvattu muun muassa torveen puhaltava mies sekä Tanskasta löydetyn kivikautisen veneen, Hjortsprin-veneen, kaltaisia veneitä.

Bornholm, Tanska
Bornholmin kalliosaarella etenkin Allingen läheinen Madsebakke-kallio tunnetaan kalliopiirroksistaan. Tanskan suurimmalla kalliopiirroskentällä on 14 veneen kuvaa, viisi aurinkoristiä, viisi jalanjälkeä ja monia pieniä koloja eli kuppeja. Kuvat on ajoitettu noin ajalle 1100–500 eaa. Bornholmin kalliopiirrokset keskittyvät pääosin saaren pohjoisosaan.
Uudelleen löytäminen

Kalliopiirrokset kiinnostavat edelleen Skandinaviassa. Lillehammerin olympialaisiin (1994) suunnitellut piktogrammit olivat saaneet vaikutteita kalliopiirroksista.
Norjalainen Peder Alfssøn julkaisi vuonna 1627 Ruotsin Bohuslänin kalliopiirroksista tekemiään piirroksia.
Tuolloin esihistoriallinen kalliotaide alkoi saada ensimmäisen kerran uudemmalla ajalla huomiota Skandinaviassa.
1800-luvun kansallisromantiikan aikana kalliopiirroksia alettiin etsiä järjestelmällisemmin Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa.
Vuonna 1848 ilmestynyt ensimmäinen kirja skandinaavisista kalliopiirroksista ruokki arvailuja mystisten kuvioiden tarkoituksesta.
1900-luvun alkupuoliskolla useimmat arkeologit pitivät kalliopiirroksia pronssikauden hedelmällisyys- ja aurinkokultin ilmentymänä.
Nykyään monet tutkijat tunnustavat, että emme todennäköisesti tule koskaan varmuudella tietämään totuutta muinaisista arvoituksellisista kuvista.
Piirrosten monet selitykset

Kalliopiirroksia on löydetty myös irtokivistä, kuten tanskalaisesta pronssikautisesta Engelstrupin kivestä (kuvassa jäljennös).
Kaikki tutkijat eivät ole samaa mieltä kalliopiirrosten tarkoituksesta.
Kalliopiirrokset tehtiin kauan ennen kuin kirjoitettu kieli saapui Pohjois-Eurooppaan, ja sen vuoksi kuvista ei ole kirjallisia lähteitä ja niiden tehtävää tai tarkoitusta voidaan vain arvailla.
Koska eläimiä kuvaavat kalliopiirrokset sijaitsevat joskus lähellä eläinten vaellusreittejä, historiantutkijat ovat usein olettaneet, että kalliopiirroksilla on haettu metsästysonnea.
Kun esimerkiksi metsästäjä halusi kaataa peuran, tämän teorian mukaan hän ehkä teki kalliopiirroksen peurasta ja sai piirroksen kautta taianomaisella tavalla eläimestä vallan.
Teorian vastustajat ovat muun muassa huomauttaneet, että kalliopiirroksissa esiintyy vain pieni osa niistä eläinlajeista, joita muinaiset skandinaavit metsästivät.
Jotkut tutkijat uskovat, että kalliopiirrokset – etenkin mesoliittisen kauden hyvin realistiset piirrokset – olivat vain aikansa ihmisten yrityksiä kuvata todellisuutta.
Osa tutkijoista pitää puolestaan kuvia symboleina, joiden merkitystä nykyihmisen on vaikea ymmärtää.

Vitlycken rakastavaiset.
Vitlycken pari
Ruotsissa Bohuslänissä Vitlyckessä oleva kuuluisa kalliopiirros kuvaa suutelevaa paria.
Naiselle on kuvattu poninhäntä ja miehelle miekka ja erektiossa oleva penis.
3 000 vuotta vanhan eroottisen piirroksen alla on kuppi (punainen piste), joka mahdollisesti symboloi hedelmällisyyttä.
Tutkijat ovat arvelleet, että piirros kuvaa rituaalista avioitumista, jossa vihitään mies ja jumalatarta edustava nainen.
Skandinaviassa maanviljelyn myötä yleistyneillä viljelykuvauksilla oli ehkä uskonnollinen tarkoitus.
Kuvat auringosta, veneistä, auraamisesta, kotieläimistä ja miehistä erektiossa olevine peniksineen on tulkittu ilmaisuksi aurinko- ja hedelmällisyyskultista.
Tämän teorian mukaan kalliopiirrokset olivat pyhiä merkkejä, joilla haluttiin varmistaa hyvä sato ja ihmisten ja eläinten elinkelpoisten jälkeläisten syntyminen.
Kalliopiirroskentät ovat ehkä olleet paikkoja, jonne on kokoonnuttu uskonnollisiin seremonioihin.
Tanskalainen arkeologi Flemming Kaul, joka on vertaillut kalliopiirroksia muun muassa saman aikakauden partaveitsien kuvioihin, pitää kalliotaidetta pronssikautisten uskomusten ja myyttien ilmaisuna.
Erään uudemman teorian mukaan kalliopiirroksilla osoitettiin omistajuutta. Sen mukaan paikalliset yhteisöt osoittivat kalliopiirroksilla alueen saaliseläinten tai karjan kuuluvan itselleen.
Norjalaisen arkeologin David Vogtin mukaan Norjan Øsfoldissa olevat pronssikauden kalliopiirrokset sijaitsivat lähellä mahdollisia pronssikautisia laidunmaita ja ovat siten ehkä osoitus karjan ja laidunten omistajuudesta.
Kalliopiirroksissa esiintyy muun muassa kypärin ja miekoin varustautuneita sotureita, jotka ehkä valvoivat paikallisen päällikön omistusoikeutta.
Kalliopiirrosten piirteitä

”Käärme” Tanumissa.
Kalliopiirrosten eläimet, ihmiset ja esineet on kuvattu usein irrallisina ja vailla keskinäisiä suhteita.
Jotkin kuvat tosin muodostavat ryhmiä, jotka on esitetty sarjakuvamaisissa kohtauksissa – esimerkiksi Altan kalliopiirrosalueella on kuvia ihmisjoukosta metsästämässä peuroja.
Kuvasivatpa kalliopiirrokset sitten yksittäisiä asioita tai joukkotapahtumia, niissä kuitenkin toistuvat tietyt elementit.

Kuppi
Kuppi tai uhrikuppi on kalliossa oleva pyöreä kolo. Kupit ovat yksinkertaisimpia ja yleisimpiä kalliopiirroksia, ja ne sisältyvät usein toisiin kalliopiirroksiin, esimerkiksi auringonsäteinä aurinkosymbolin ympärillä. Jotkin kuppiryhmät esittävät mahdollisesti tähtikuvioita.

Luonnon eläimet
Kalliopiirroksissa esiintyy muun muassa peuroja, hirviä, kauriita, karhuja, valaita, kaloja ja lintuja.

Aurinkopyörä/aurinkoristi
Aurinkopyörä tai aurinkoristi on pyöreä auringon symboli. Joissakin kalliopiirroksissa aurinko on kuvattu ikään kuin eräänlaisen telineen päälle.

Vene
Kalliopiirrokset sijaitsevat usein vesien yhteydessä, ja pitkät pronssikauden veneet ovat niissä yleinen aihe. Veneillä on mahdollisesti myös myyttinen merkitys. Moniin veneitä esittäviin kalliopiirroksiin on kuvattu myös aurinko. Näin on mahdollisesti kuvattu auringon päivittäistä kulkua taivaan halki.

Maanviljely
Monissa kalliopiirroksissa kuvataan auraamista härkien vetämillä auroilla. Nämä piirrokset liittyvät ehkä hedelmällisyysrituaaliin, sillä auraajalle on usein kuvattu fallos. Toinen viljelyyn liittyvä aihe on härkien vetämät nelipyöräiset kärryt.

Kulkueet
Jotkin kalliopiirrokset näyttävät kuvaavan erilaisia kulkueita tai muita ihmisryhmiä, ja niissä näkyy esimerkiksi torvensoittajia ja suurin taistelukirvein varustettuja sotureita.

Akrobaatit
Monissa kalliopiirroksissa on kuvattu veneiden yli hyppiviä akrobaatteja. Akrobatia liittyy todennäköisesti johonkin rituaaliin. Grevensvængestä Tanskasta on löydetty pronssikautisia pienoispatsaita, jotka esittävät akrobaattisia liikkeitä tekeviä naruhameisia naisia, ja niiden perusteella arkeologit ovat päätelleet, että useimmat kalliopiirrosten akrobaateista kuvaavat nuoria naisia.

Jalat
Jalanjälkien kuvat ovat yleisiä kaikkialla Skandinaviassa. Jalanjäljet ovat ainoa kalliopiirrostyyppi, jossa aihe on kuvattu usein luonnollisessa koossa. Kiistellyn teorian mukaan jalanjäljet kuuluivat seremoniaan, jolla juhlittiin siirtymää lapsuudesta aikuisuuteen.
Kalliopiirroksista riimuihin

Riimuja ja käärmeolio Jellingin suuressa riimukivessä Tanskassa noin vuodelta 965. Viikinkiajan kivihakkauksia ei kutsuta enää kalliopiirroksiksi.
Vaikka useimmat Etelä-Skandinavian kalliopiirrokset ovat peräisin pronssikaudelta, niitä tehtiin jonkin verran myös rautatakaudella (noin 500 eaa. – 750 jaa.).
Meidän ajanlaskumme alun jälkeen Skandinavian kallioille ilmestyi myös uudenlaisia kuvioita – riimukirjoitusta.
Myös riimut on kaiverrettu kiveen, mutta ne ovat kirjoitusmerkkejä eivätkä kalliopiirroksista poiketen kuvaa itsessään mitään.
Myöskään niitä kuvioita, joita viikingit joskus kaiversivat riimukirjoituksen oheen riimukiviin, ei pidetä kalliopiirroksina.