Por-Bajinin linnoituksesta löydetty palkki on mahdollistanut salaperäisen rakennelman iän määrittämisen.
Aasiassa vuodelta 775 jaa. peräisin olevissa puissa on tunnistettava merkki vuosirenkaissa tällä kohtaa, joten merkin avulla tutkijat pystyivät määrittämään puun iän.
Merkin jälkeen puussa oli vielä kaksi vuosirengasta, joten puu on peräisin vuodelta 777 jaa.
Rakennusvuosi auttoi paljastamaan myös Por-Bajinin rakentajan:
Vuonna 777 jaa. mahtavaa Uiguurivaltakuntaa hallitsi Bögü-kaani, ja valtakunta levittäytyi Baikaljärven länsipuolelta aina Tyynellemerelle asti.
Kun uiguurien kanaatti oli suurimmillaan noin vuonna 820, valtakunta kattoi suuren osan eteläistä Siperiaa ja pohjoista Kiinaa.
Bögü-kaani kääntyi persialaisen profeetta Manin mukaan nimettyyn uskontoon manikealaisuuteen, mutta historiallisten lähteiden mukaan alamaiset nousivat kapinaan, sillä he eivät halunneet luopua aiemmasta luonnonuskonnostaan.
Linnoitus on todellisuudessa luostari
Kaivauksiin osallistuneen alankomaalaisen tutkijan Margot Kuitemsin mukaan rakennuksen iän määritys antaa sen käyttötarkoituksesta uuden kuvan, joka sopii yhteen sen kanssa, mitä alueesta tiedetään jo aiemmin esiin kaivettujen rakennusten perusteella:
”Por-Bajin rakennettiin alun perin luostariksi manikealaisille munkeille. Tämä selittää myös sen, miksi rakennelmaa ei käytetty Bögü-kaanin kuoleman jälkeen. Jos saarella ollut rakennelma olisi ollut linnoitus, kaanin kukistajat olisivat vallanneet sen.”
Keski-Aasian aroilla on vuosituhansien ajan elänyt turkkia puhuvia paimentolaiskansoja. Yksi heimo hallitsi 600-luvulta vuoteen 842: uiguurit.
Venäläisarkeologit ovat aiemmin esittäneet, että Por-Bajin rakennettiin hyvin nopeasti vuodessa tai parissa – luultavasti Bögü-kaanin manikealaisuuteen kääntymisen yhteydessä vuonna 763 jaa.
Vuonna 779 jaa. hän kärsi tappion kapinoivia alaisiaan vastaan, minkä jälkeen Por-Bajin (nimi tarkoittaa savitaloa) alkoi rappeutua.
Rauniot löydettiin uudelleen vasta 1700-luvulla, ja ensimmäiset arkeologiset kaivaukset paikalla tehtiin vuonna 1891.