Vuonna 2011 löydetyssä joukkohaudassa oli useita luurankoja ja paljon hautalahjoja.

Julma tragedia: 5 000 vuotta vanhan joukkohaudan salat selviävät

15 ihmistä surmattiin raa’asti kivikaudella, minkä jälkeen heidät haudattiin huolellisesti. Tutkijat ovat selvittäneet tragedian yksityiskohtia.

perjantai 14. kesäkuuta 2019 teksti Bue Kindtler-Nielsen

Kivikaudella noin 5 000 vuotta sitten 15 samaan perheeseen kuuluvaa ihmistä tapettiin julmasti päähän kohdistetulla iskulla. Joukkohauta löytyi Etelä-Puolasta vuonna 2011, ja tutkijat ihmettelivät silloin, miksi raa’asti murhattujen uhrien hauta oli täynnä hautalahjoja. 

Aarhusin yliopiston tutkijoiden luurangoille tekemissä dna-tutkimuksissa paljastui, että myös ruumiiden sijoittelu oli harkittu: äidit oli haudattu lastensa kanssa ja sisarukset vierekkäin.

Uhrit olivat yhtä suurta perhettä

Tutkijat ovat tehneet luurankojen luumateriaalille geneettisiä analyyseja ja onnistuneet näin laatimaan vainajien dna-profiilit ja siten selvittämään heidän sukulaisuussuhteitaan.

”Selvisi, että haudassa oli neljä ydinperhettä ja että perheet olivat myös toisilleen sukulaisia, esimerkiksi setiä ja tätejä tai serkkuja”, kertoo arkeologi Niels Nørkjær Johannsen Aarhusin yliopistosta.

Klikkaa tutkijoiden hautarekonstruktiosta lisätietoa vainajien asettelusta:

Isiä ei ollut mukana haudassa

Tutkimus osoittaa, että surman uhrit oli haudattu lähimpien perheenjäsentensä kanssa. Haudassa ei kuitenkaan ollut siellä olleiden lasten isiä.

”Teoriamme on, että isät olivat jossakin muualla joukkomurhan aikana ja palattuaan he löysivät perheensä kuolleena. Sitten he ovat haudanneet omaisensa kunnioittavasti”, kertoo evoluutiobiologi Morten Allentoft, joka kuului tutkimusryhmään.

Murhaajia ei tiedetä, mutta uhrit kuuluivat palloamforakulttuuriin, jonka pääelinkeino oli karjanhoito. Elämä oli kovaa, ja kiistat muiden sukujen kanssa esimerkiksi karjan laidunalueista saattoivat olla verisiä. 

Evoluutiobiologi ­Morten ­Allentoft vastasi kysymyksiin tutkimuksesta.

Tutkijan haastattelu

  • Miksi tanskalaiset tutkivat joukkohautaa Puolassa?
    Arkeologi Niels Johannsen kuuli tästä haudasta, jonka tutkimiseen meillä on paremmat valmiudet kuin paikallisilla. Hän matkusti paikan päälle ja toi meille tutkittavaksi luumateriaalia. 

  • Onko dna-tutkimuksissa paljastunut muuta kuin sukulaisuussuhteita?
    Kyllä, esimerkiksi että vainajat olivat syntyjään eurooppalaisia eivätkä kuuluneet niihin kansoihin, joita noihin aikoihin muutti Eurooppaan. 

  • Onko joukkohaudoille tehty aiemmin dna-tutkimuksia?
    Ei näin yksityiskohtaisia. Käytämme uutta teknologiaa, minkä ansiosta voimme tuottaa valtavasti dataa hyvin lyhyessä ajassa. Näin pystymme kartoittamaan vainajien koko perimän.

Ehkä sinua kiinnostaa...