Jerusalemin pyhä kaupunki ajautui vakaviin ongelmiin ensimmäisellä vuosisadalla jKr.
Temppelin laajentaminen ja muut suuret hankkeet, jotka Juudean kuningas Herodes oli aloittanut rakentamisvimmassaan, houkuttelivat niin paljon pyhiinvaeltajia, etteivät kaupungin lähteet ja lammet riittäneet janoisten matkailijoiden tarpeisiin.
Herodes keksi kuitenkin ratkaisun. Rakentamalla teknisesti edistyksellisen akveduktin vettä oli mahdollista tuoda kaupunkiin kymmenen kilometrin päässä sijaitsevasta Betlehemistä. Tästä kertoo israelilaisten arkeologien tekemä löytö.
Israelin muinaismuistoviraston (Israeli Antiquities Authority) arkeologien mukaan kyseessä on yksi maan ja mahdollisesti koko muinaisen maailman suurimmista ja monimutkaisimmista vesijohdoista.
Viraston arkeologit kutsuttiin paikalle, kun rakennustyöläiset löysivät vesijohdon kaivutöiden aikana Länsirannan Givat HaMatosin siirtokunnassa sijaitsevaa koulua rakentaessaan.
Akvedukti oli huima tekninen saavutus
Kaivaukset paljastavat rakentamisen yksityiskohtia, kuten sen, miten muinaiset insinöörit hyödynsivät maiseman luonnollisia korkeuseroja.
Lopputulos oli nerokas järjestelmä vesialtaita ja mekanismeja, joissa hyödynnettiin hydraulisia periaatteita veden pumppaamiseksi akveduktin läpi.
Alustavien tutkimusten mukaan akvedukti rakennettiin kolmessa eri vaiheessa. Viimeinen vaihe rakennettiin vuoden 70 jKr. jälkeen.
Akveduktia arvostivat paitsi asukkaat niin myös roomalaiset miehitysjoukot.
"Jopa silloin, kun roomalaiset perustivat pakanallisen Aelia Capitolinan kaupungin (roomalainen siirtokunta, joka perustettiin Jerusalemiin vuosina 129–130 jKr.), Rooman kymmenes legioona jatkoi teknisesti hienostuneen akveduktin käyttöä ja ylläpitoa", kertoivat kaivausten johtajat Ofer Sion ja Ruth Cohen.
Arkeologit analysoivat parhaillaan useita akveduktista löytyneitä kolikoita, joita oli todennäköisesti käytetty amuletteina.
Lisäksi arkeologit löysivät 25 kolikkoa, jotka oli sijoitettu tarkoin määrätyin välimatkoin akveduktin perustuksiin – luultavasti rakennelman siunaamiseksi.
Tutkijat toivovat, että kolikoiden avulla he pystyvät ajoittamaan rakentamisen ja sen eri vaiheet tarkemmin, kirjoitti Israelin muinaismuistovirasto tiedotteessa.