Tarinan mukaan eräs kalastaja sai joskus vuosien 1736–1741 välisenä aikana Etelä-Japanissa Shikokun saaren edustalla kerran verkkoonsa poikkeuksellisen saaliin – merenneidon.
Salaperäinen olento, joka on sittemmin muumioitunut, nousi paikallisten keskuudessa uskonnollisesti merkittäväksi, palvotuksi hahmoksi.
Merenneito on ollut esillä Asakuchin kaupungin Enjuin-temppelissä viimeiset 40 vuotta. ”Palvoimme sitä ja toivoimme, että se auttaisi helpottamaan koronapandemiaa, edes vähän”, temppelin johtava pappi Kozen Kuida kertoo.
Vuonna 2022 Kurashikin yliopiston tutkijat saivat lopulta luvan tutkia merenneitoa muun muassa tietokonekerroskuvauksen avulla. Tulokset ovat nyt selvillä.
Merenneito antoi ikuisen elämän
Japanilaisessa mytologiassa merenneitoja pidetään kuolemattomina, ja eräs tarina kertoo naisesta, joka eli 800 vuotta syötyään merenneidon lihaa.
”Olen kuullut taruun uskovien ihmisten syöneen muumioituneen merenneidon suomuja”, paikallisen kansanperinneyhdistyksen edustaja Hiroshi Kinoshita kertoo.
Merenneidon muumiota tutkittiin useilla eri menetelmillä.
Tutkijat halusivat selvittää totuuden taikauskon takana. Tutkimusten aluksi olennon pituudeksi mitattiin 30 senttimetriä. Muumioitumisesta huolimatta sen päässä erottui yhä hiuksia, ja sen suusta pilkistivät terävät hampaat.
Tietokonekerroskuvauksesta kävi kuitenkin pian ilmi, että olento ei ole suinkaan mikään eläin saati taruolento, vaan se koostuu lähinnä paperista ja kankaasta. Siinä on kuitenkin myös eläinperäisiä osia – esimerkiksi pyrstö ja hampaat ovat kalan, ja suurta osaa kehosta peittää kalan nahka.
VIDEO: Asiantuntijat tutkivat salaperäistä muumiota
Merenneitomuumion tutkimuksissa hyödynnettiin muun maussa tietokonekerros- ja röntgenkuvantamista sekä radiohiiliajoitusta.
Radiohiiliajoitus osoitti lisäksi olennon olevan todennäköisesti peräisin 1800-luvun lopulta – eikä suinkaan 1700-luvulta.
”Analyysimme perusteella voimme todeta, että merenneitomuumio on todennäköisesti ihmisen luoma”, tutkimukseen osallistunut paleontologi Takafumi Kato sanoo.
Pappi iloitsee yhä muumiosta
Japanista on löytynyt myös tusina muita merenneitomuumioita, mutta kyseessä on ensimmäinen, jota on tutkittu syvällisemmin. Tutkijat arvelevat varhaisimpien merenneitojen olevan mahdollisesti peräisin 1600-luvulta, jolloin myytit pienistä merenneidoista ja niiden elämää pidentävistä ominaisuuksista syntyivät.
Pappi Kozen Kuida haluaa tutkimustuloksista huolimatta pitää muumion edelleen temppelissään.
”Rukoilevathan ihmiset myös kivestä tai puusta tehtyjen Buddhan patsaiden äärellä. Haluan edelleen suojella ja hoitaa muumiota parhaani mukaan”, pappi kertoo.
Kerroskuvaukset osoittivat, että merenneidolla ei ole muun muassa selkärankaa, kalloa eikä kylkiluita.