Ihmiset söivät toisiaan osana rituaalia
Esi-isämme eivät uuden tutkimuksen mukaan syöneet toisiaan ravinnoksi, sillä ihmisliha sisältää niin vähän kaloreita, että sen takia ei kannattanut ryhtyä toista tappamaan.
Ihmiset eivät aikoinaan syöneetkään toisiaan ravinnon takia vaan sosiaalisista syistä.
Uuden tutkimuksen mukaan muinaisista ihmisistä sai niin vähän energiaa, ettei kannattanut syödä ihmistä, jos vaihtoehtona oli esimerkiksi villihevonen tai villisika.
Onkin todennäköistä, että 14 000–900 000 vuotta sitten tapahtunut ihmissyönti olikin osa uskonnollisia tai sosiaalisia rituaaleja eikä suinkaan johtunut nälästä ja ravinnon puutteesta, kuten aiemmin on usein ajateltu. Tosin kukaan ei ole voinut sanoa syistä mitään varmaa.
Ihminen ei ollut mikään juhla-ateria
Brightonin yliopiston tohtori James Cole on tutkinut muinaisten ihmislajien, kuten neandertalilaisen ja Homo erectuksen, kannibalismia ja verrannut ihmisen sisältämien kalorien määrää muiden eläinten kaloripitoisuuteen.
Esi-isissämme ei ollut juuri muuta kuin luuta ja nahkaa sekä vähän lihaksia, joten he eivät olleet mikään kunnon ateria verrattuna eläimiin.
Esimerkiksi kilo villihevosta, karhua tai villisikaa sisältää rasvassa ja proteiinissa kolme kertaa enemmän kaloreita kuin kilo ihmistä.
Ihminen oli vaikea saalis
Toinen huono puoli ihmisen syömisessä oli se, että ihminen taisteli vastaan aivan toisella tavalla kuin saaliseläin.
”Kyse ei ole vain lihasta,” tohtori Cole vakuutti AFP:lle.
Hänen mukaansa kyse on voinut olla esimerkiksi siitä, että vainajaa kunnioitettiin syömällä hänen pernansa tai imemällä sisältö hänen luuytimistään. Sellaisessa rituaalissa samalla saatu ravintoarvo on ollut vain lisäbonus.