Keniasta Victorianjärven rannan lähistöltä löytyneet muinaiset kivityökalut tarjoavat tutkijoille pilkahduksen siitä, miten ensimmäiset ihmiset ja heidän lähisukulaisensa elivät.
Työkaluja on löytynyt 330, ja ne ovat lähes 2,9 miljoonaa vuotta vanhoja. Samasta paikasta löydettiin myös kaksi kysymyksiä herättänyttä poskihammasta sekä tuhansia vahingoittuneita eläinten luita, mikä avaa uudestaan keskustelun siitä, kuka käyttikään ensimmäisenä kivityökaluja hyödyntääkseen isojen eläinten lihaa ravinnoksi.
Vanhimpien koskaan löydettyjen kivityökalujen iäksi arvioidaan 3,3 miljoonaa vuotta, ja ne ovat löytyneet Lomekwi 3 -nimisiltä kaivauksilta toisaalta Keniasta vuonna 2015.
Nyt Victorianjärveltä Nyayanga-kaivauksilta löytyneet työkalut ovat kuitenkin paljon kehittyneempiä ja edustavat sellaista työstötekniikkaa, joka on aiemmin yhdistetty ihmislajien kehityksessä Homo-suvun ilmaantumiseen.
Tutkijat uskovat ihmisten varhaisten sukulaisten irrottaneen lähes kolme miljoonaa vuotta sitten kivityökaluilla ruhoista lihaa, jota on syöty raakana.
Tutkijat yllättyivätkin löytäessään isojen eläinten teurastuspaikalta vaikuttavasta kaivauskohteesta kaksi poskihammasta, jotka ovat peräisin Paranthropus-apinaihmiseltä. Paranthropus oli läheistä sukua nykyihmisen eli Homo sapiensin esivanhemmille.
”Vakiintuneen näkemyksen mukaan vain nykyihmisen suvun eli Homo-suvun edustajat ovat osanneet tehdä kivityökaluja”, kertoo tutkija Rick Potts lehdistötiedotteessa. ”Se, että kivityökalujen yhteydestä löydetään jälkiä Paranthropus-apinaihmisestä, herättää kiehtovia kysymyksiä kuin paraskin salapoliisitarina.”
Tutkijat analysoivat kivityökalujen kulumisjälkiä mikroskoopeilla selvittääkseen, miten niitä on valmistettu ja käytetty. Työkalujen lisäksi paikalta löytyi ainakin kolmen eri virtahevon luita, ja kahdesta osittaisesta virtahevon luurangosta on havaittu viiltojälkiä kylki- ja sääriluista, mikä viittaa eläinten teurastamiseen.
Arkeologit löysivät 1 776 eläimen luun ja 330 kivityökalun joukosta myös ihmisen varhaisen sukulaisen Paranthropuksen poskihampaita.
Varhaisimmat todisteet isojen eläinten käyttämisestä ravinnoksi ovat nyt siis ainakin 600 000 vuotta vanhempia kuin aiemmin on uskottu. Työkaluja on pidetty ratkaisevana tekijänä, jonka ansiosta ihmisen sukulaislajit ovat voineet hyödyntää vaikeasti saatavaa ravintoa, kuten virtahepojen lihaa.