Arkeologit ovat löytäneet Kazakstanista 4 000 vuotta vanhan pyramidin rauniot.
Pyramidi on ensimmäinen Keski-Aasian tasangolta löydetty.
Se oli koristeltu hevosten ja ratsastajien kuvilla, ja paikka oli luultavasti paimentolaiskansan hevosten palvonnan pyhäkkö.
Pyramidi oli "hienostunut rakennelma"
Euraasian kansallisen Gumiljov-yliopiston (ENU) arkeologit ovat työskennelleet Kyrykungirin alueella – 300 kilometriä pääkaupungista Astanasta etelään – vuodesta 2014 lähtien.
He ovat löytäneet aiemmin hunnien ja saka-kansan hautoja sekä pieniä pronssisia palloja, ruukunpalasia ja ruokajäämiä. Arkeologit ovat kaivaneet esiin myös suuren rakennelman rauniot, jonka tutkijat uskovat olleen pyramidi.
Perustusten jäännökset osoittavat, että rakennus oli kuusikulmainen, ja sen sivut olivat 13 metriä leveät sekä ylöspäin kapenevat.
Pyhäkkö oli luultavasti porraspyramidi, jossa oli korkeat portaat ulkopuolella – ne ovat tuttuja Keski-Amerikassa sijaitsevista rakennuksista, kuten Meksikon Chichen Itzasta.
Tutkijoiden mukaan noin vuonna 2 000 eaa. rakennetussa kazakstanilaisessa pyramidissa oli kuitenkin myös keskellä useita rengasmaisia huoneita.
”Rakennelma on erittäin hienostunut ja monimutkainen", sanoo ENU:n historiallisen tiedekunnan johtaja Ulan Umitkaliyev.
Tutkijoiden mukaan Kazakstanin pyramidi oli porraspyramidi, kuten Chichen Itzan pyramidi Meksikossa. Mayat rakensivat 30 metriä korkean temppelin suurin piirtein 800-luvulla – yli 2 500 vuotta Keski-Aasiasta hiljattain löydetyn pyhäkön jälkeen.
Sorkkaeläimet koristivat pyhäkköä
Arkeologit ovat löytäneet pyramidin ulkoseinien jäänteistä hevosia esittäviä kuvia. Muualta Kyrykungirin kaivauksissa löytyi koruja ja ruukkukiviä, joita koristivat myös hevosmiesten uskolliset seuralaiset.
Ulan Umitkalijevin mukaan löydöt osoittavat, että paikalla oli kulttuurinen keskus jo pronssikaudella: "Jo tuolloin hevoskulttuuri oli erittäin tärkeä, kuten hevosten luiden löytyminen rakennuksen ympäriltä osoittaa."
Lehdistötiedotteessa hän sanoo, että joissakin paikoissa oli myös piirroksia kameleista.
Hevoset olivat välttämätön osa elämää Keski-Aasian aroilla vuosituhansien ajan eläneille erilaisille paimentolaiskansoille.
Skyyttien, hunnien ja mongolien kaltaiset kansat käyttivät hevosia suurissa vaelluksissa, mutta niitä käyttivät myös [pelottavien hyökkäysarmeijoiden] (https://historianet.fi/yhteiskunta/keskiaika/kultainen-orda-uhkasi-eurooppaa) soturit, jotka kykenivät hyökkäämään ripeästi ja kulkemaan pitkiä matkoja.
Hunnien lapset oppivat ratsastamaan ja hoitamaan hevosia jo kolmevuotiaina.
Hevoset olivat tärkeitä myös ravinnonlähteenä, sillä hevosmiehet joivat tammojen maitoa ja valmistivat ratsujen lihasta ruokaa.
Konstantinopolissa asunut historioitsija Zosimus kirjoitti viidennen vuosisadan alussa, että ”hunnit elävät ja nukkuvat hevostensa selässä".
Uusi löytö näyttää osoittavan, että myös muinaiset arojen asukkaat rakensivat pyramideja pyhien kotieläintensä kunniaksi.
Raunio osoittaa, että Kazakstanissa sijaitseva pyramidi oli kuusikulmainen, ja sen sivut olivat maanpinnan tasolla 13 metriä pitkät.