Allensbach hirsipuu Bodensee

Hirttopaikka oli täynnä luurankoja

Arkeologit löysivät vanhan teloituspaikan ja luurankoja Saksan kuuluisimpiin kuuluvan järven läheltä.

Arkeologit löysivät vanhan teloituspaikan ja luurankoja Saksan kuuluisimpiin kuuluvan järven läheltä.

Landratsamt Konstanz, Kreisarchäologie, Foto: Björn Schleicher

Allensbachista Etelä-Saksan Alpeilta löytyi vanha hirttolava ja sen ympäristöstä ainakin kahdenkymmenen ihmisen jäännöksiä.

”Olemme löytäneet 8–10 kokonaista tai osittaista luurankoa. Lisäksi on löydetty poltettujen ruumiiden jäännöksiä, mahdollisesti noin 10 yksilöstä”, kertoi arkeologi Jürgen Hald Konstanzin aluehallinnosta HISTORIA-lehdelle.

Haldin mukaan yksi luurangoista oli haudattu mahalleen kädet selän taakse sidottuina.

Hald uskoo luiden kuuluneen rikolliselle, joka on tuomittu läheisellä Reichenaun saarella ja tuotu Allensbachiin teloitettavaksi.

Allensbach hirsipuu Bodensee

Yksi luurangoista makasi mahallaan kädet selän taakse sidottuina (keltainen nuoli). Kuvassa arkeologi Jürgen Hald kollegoineen tutkii luurankoa.

© Landratsamt Konstanz, Kreisarchäologie, Foto: Björn Schleicher

Kaikki vainajat olivat miehiä

Paikallisarkistojen mukaan paikalla on ollut hirttolava vuodesta 1653 vuoteen 1770. Tutkimuksissa ilmeni, että kaikki luurangot ovat yli 20-vuotiaiden miesten

Syytä miesten joutumiseen hirtettäväksi ei kuitenkaan tiedetä:
”Heidät on voitu tuomita murhasta, ryöstöstä, mustasta magiasta, noituudesta tai sitten jostakin aivan muusta”, Jürgen Hald kertoo.

Aikalaislähteiden mukaan julkiset hirttäjäiset olivat varsinaisia yleisömagneetteja.

Bodensee hirsipuu hirttäminen

Julkisista teloituksista tuli usein varsinaisia kansanjuhlia myyntikojuineen ja ilveilijöineen, jotka viihdyttivät ihmisiä teloitusta odotellessa. Kuvassa hirttäjäiset Ranskassa vuonna 1527.

© Yolanda Perera Sánchez/Imageselect

Ruumiinosia putosi hirttolavalta

Haldin mukaan ei voida sanoa varmasti, miksi osassa luissa on palamisen jälkiä. Jotkut hirtetyt jätettiin roikkumaan hirsipuuhun viikoiksi tai jopa kuukausiksi pelotukseksi ja varoitukseksi muille. Niistä on todennäköisesti putoillut osia, jotka on sitten poltettu.

Jürgen Hald huomauttaa, että Saksasta on harvoin löydetty niin hyvin säilynyttä teloituspaikkaa.

Siksi tutkijoilla on nyt harvinainen tilaisuus analysoida hirttopaikkaa uusimmilla käytettävissä olevilla välineillä ja menetelmillä.