Venäläiset arkeologit ovat löytäneet Siperiasta 3 000 vuotta vanhan haudan, jossa on varsin hyvin säilynyt luuranko sekä arvokkaita pronssiaseita ja -koruja.
Jäännöksistä on voitu päätellä, että kyseessä on ollut Lugav-kulttuuriin kuuluneen yhteisön korkea-arvoinen jäsen, ilmeisesti soturi, joka on elänyt noin vuoden 800 eaa. tienoilla.
Löydössä yllättävintä oli kuitenkin tutkijoiden mukaan se, että vainaja näyttää olleen sotavaunujen kuljettaja.
Sotavaunun ohjakset kiinnitettiin kuljettajan vyötäisille
Vainajan mukana on laskettu hautaan suuri vyöhön kiinnitettävä tanko, joka arkeologien mukaan muistuttaa selvästi mongolialaisten ja kiinalaisten sotavaunujen kuljettajien haudoista löydettyjä esineitä.
Suuressa tangossa on kaksi koukkua, joihin hevosten ohjakset on kiinnitetty. Näin soturi on voinut ohjata hevosia kehollaan ja kädet ovat jääneet vapaaksi taistelemiseen.
Venäjältä on löydetty kaivauksien yhteydessä aiemminkin vastaavia esineitä, mutta arkeologit eivät ole aiemmin pystyneet päättelemään, mihin niitä on käytetty.
Alueelta ei ole nimittäin koskaan löydetty varsinaisten sotavaunujen osia, Venäjän tiedeakatemian lehdistötiedotteessa kerrotaan.
Kiinasta on kuitenkin viime aikoina löydetty hautoja, joissa on ollut Siperiasta löydetyn tangon kaltaisia esineitä ja hevosten luita. Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että Siperian Lugav-kulttuurissa on niin ikään kehitetty sotavaunut jo noin 3 000 vuotta sitten.
Vainajan lonkkaluun päältä löydetyn pronssisen tangon lisäksi haudasta löydettiin pronssikoruja ja -aseita.
Hautalöydöt kertovat alueen vaihtuvista vallanpitäjistä
Sotavaunun ajaja löytyi neliön muotoisesta kivillä rajatusta haudasta maakumpareen alta.
Arkeologit löysivät sen läheisyydestä myös kaksi muuta hautaa, joista toinen oli varhaisempi ja toinen myöhäisempi. Kolme hautapaikkaa kertovat Siperian Askizin alueella toisiaan seuranneista kulttuureista.
Ensimmäinen hauta on noin vuodelta 1100 eaa., ja tutkijoiden mukaan se osoittaa Lugav-kulttuurin kehittyneen Karasuk-kulttuurista, sillä haudassa on merkkejä molemmista kulttuureista.
Myöhäisempi hauta vaikuttaa olevan Tagar-kulttuurin ajalta. Se oli yksi Siperian skyyttiläisistä kulttuureista, jotka asuttivat Itä-Euroopasta Aasiaan ulottuvaa Euraasian aroa.
Skyytit olivat paimentolaisia, joiden taiturimaiset jousiampujat herättivät pelkoa niin kreikkalaisissa etelässä kuin Lugav-kansassa pohjoisessa.
Ratsusoturit nimittäin valloittivat alueen lugavilaisilta, jotka elivät pääasiassa maanviljelystä, uuden löydön tehneet tutkijat kirjoittavat.
Tutkijat kaivoivat esiin kolme uutta hautaa laajemmalta hauta-alueelta, joka löytyi uuden rautatien rakennustöiden yhteydessä Siperin Askizin alueelta.