Sudenpää oli asetettu kivenlohkareelle, jolla ryöstäjät olivat sulkeneet kaivamansa aukon.
”Kyse oli luultavasti rituaalista, jonka tarkoituksena oli ’lukita’ ryöstetty hauta ja estää vainajan henkeä lähtemästä liikkeelle kostamaan ryöstäjille”, selittää tohtori Bartłomiej Szymon Szmoniewski Puolan tiedeakatemiasta.
Vainaja oli tuhkattu
Haudanryöstäjät kuuluivat todennäköisesti traakialaiseen geettien heimoon, joilla oli tapana maalata kilpiinsä susien kuvia. Roomalaisten mukaan sudet jopa taistelivat geettien rinnalla. Roomalaiset hyökkäsivät geettien maille useita kertoja ja valloittivat ne lopulta keisari Augustuksen aikana, jolloin alueesta tuli roomalainen Daakian maakunta.
Arkeologit uskovat haudan kuuluneen roomalaiselle. Poltettu puuaines ja hiiltyneet esineet viittaavat siihen, että roomalainen oli tuhkattu arkussaan hautalahjoineen.
Haudanryöstäjät olivat vieneet haudasta kaiken vähänkin arvokkaan, mutta hautakummussa oli toinenkin hauta, jota ryöstäjät eivät ilmeisesti olleet löytäneet.
Toisen haudan vainajaa ei ollut poltettu, ja hänellä oli vielä suussaan keisari Hadrianuksen valtakaudelta vuosilta 125–127 jaa. peräisin oleva kolikko.
Kolikon paneminen vainajan suuhun oli antiikin aikaan tyypillinen osa hautajaisrituaalia.
”Kolikko oli tarkoitettu maksuksi lautturi Kharonille sielun viemisestä Styksvirran yli Haadekseen”, Szmoniewski selittää.