Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Kultakoru kaiverroksin

Harrastaja-arkeologi löysi mahtiaarteen Tanskasta

Metallinilmaisin-aloittelija teki Tanskan historian merkittävimpiin kuuluvan kultalöydön.

Konserveringscenter Vejle

Metallinilmaisinharrastusta aloittelevat saavat olla yleensä tyytyväisiä löytäessään vanhan kolikon tai hevosenkengän. Ole Ginnerup Schytz löysi kuitenkin jotain aivan uskomatonta tutkiessaan uudella metallinilmaisimellaan ystävänsä peltoa Jellingin kaupungin lähistöllä Tanskassa.

Hän pääsi nimittäin Tanskan historian suurimpaan lukeutuvan kultalöydön jäljille, ja sen jälkeen Vejlen museoiden arkeologit kaivoivat löydön esille.

Maasta paljastui yksi upea kultaesine toisensa jälkeen: roomalaisia kultakolikoita, joista oli tehty hienoja koruja, koristeellisia kultamedaljonkeja sekä riimukirjoituksia ja kuvia pohjoismaisesta mytologiasta.

Tutustu aarteeseen täällä: Odin ja Rooman keisari kultaan ikuistettuna

Kullan määrä ja korujen monipuolisuus yllättivät tutkijat.

Kätkettiin ilmastokatastrofin jälkeen

Mahtava aarre on aikanaan ollut valtavan arvokas, ja ilmeisesti joku mahtimies on kaivanut sen maahan pitkätalossa 500-luvulla jaa.

”Vain joku, joka kuului yhteisön ehdottomaan kärkeen, on voinut koota tällaisen aarteen”, tutkimusjohtaja Mads Ravn Vejlen museoista kertoo.

Kela magnetisoi aarteen

Metallinilmaisimella voi löytää hyvinkin pieniä esineitä jopa 15–20 sentin syvyydestä. Taitava etsijä osaa jo äänisignaalista päätellä, mistä metallista esine on tehty.

Kun metallinilmaisimeen kytketään virta, sen tärkein osa eli varren päässä oleva kela alkaa toimia. Kela luo ympärilleen sähkömagneettisen kentän, joka tunkeutuu myös maan sisään.

Kun kenttään osuu esimerkiksi maahan hautautunut kolikko, tämä muodostaa oman kenttänsä. Ilmaisimen kela rekisteröi kentän, ja laite antaa äänimerkin.

Metallinilmaisin myös analysoi kelasta lähtevän ja siihen palaavan signaalin ja mittaa ajan, joka kuluu löytökohteen magneettikentän muodostumiseen.

Tiedon perusteella laite päättelee, onko esine kultaa, hopeaa tai jotain muuta metallia. Osa ilmaisimista ilmoittaa myös esineen sijainti­syvyyden. Mittauksia voivat tosin häiritä monet tekijät.

Arkeologit arvelevat, että aarre haudattiin maahan vuoden 536 jaa. jälkeen, sillä tuona vuonna sattunut tulivuorenpurkaus johti maailmanlaajuiseen ilmastokatastrofiin.

Seurannut nälänhätä johti levottomuuksiin ja sotiin, ja arvoesineitä kätkettiin maahan turvaan roistoilta tai uhrilahjoina, joilla yritettiin lepytellä jumalia.

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota