Euroopan vedenalaisen arkeologian instituutti (IEASM) löysi vuonna 2000 Egyptin Välimeren rannikolta upean muinaisen Thonis-Herakleionin satamakaupungin.
Sittemmin vedenalaisesta kaupungista on löydetty muun muassa laivoja, keramiikkaa ja patsaita, mutta nyt arkeologit ovat tehneet kenties toistaiseksi suurimman löytönsä.
Tutkiessaan kaupungin lähellä sijaitsevaa kanavaa vedenalaiset arkeologit löysivät uponneen temppelin ja pyhäkön, joka oli täynnä jumala Amuniin ja jumalatar Afroditeen liittyviä muinaisia aarteita.
Temppeli, joka instituutin mukaan romahti osittain "katastrofaalisen tapahtuman aikana toisen vuosisadan puolivälissä eaa." oli erittäin tärkeä muinaisessa Egyptissä, sillä faraot kävivät siellä saadakseen tittelinsä ja valtansa egyptiläisten yleismaailmallisina kuninkaina Amunilta, jota pidetään usein egyptiläisistä jumalista voimakkaimpana.
Egyptin satamakaupunki kuhisi kreikkalaisia
Nykyään Thonis-Herakleion sijaitsee veden alla Aboukirinlahdella noin seitsemän kilometrin päässä Egyptin rannikosta. Kaupunki oli alun perin rakennettu useille saarille Niilin suiston kärjessä, ja se oli Egyptin tärkein satamakaupunki vuosisatojen ajan, kunnes Aleksanteri Suuri perusti Aleksandrian vuonna 331 eaa.
Kaupunki oli myös tärkein kauppapaikka, jossa kreikkalaiset kauppiaat myivät tavaroitaan Egyptissä. Niinpä siellä näkyi vahva kreikkalainen vaikutus, ja useat antiikin kreikkalaiset historioitsijat mainitsevat kaupungin. Noin vuonna sata eaa. aluetta koetteli kuitenkin suuri maanjäristys ja merenpinnan nousu. Katastrofi aiheutti sen, että noin 110 neliökilometriä Niilin suistoa vajosi pinnan alle mukaan lukien tärkein kauppakaupunki.
Arkeologit löysivät Afrodite-jumalattarelle omistetusta pyhäköstä kreikkalaistyylisen ankanmuotoisen pronssikannun ja useita koristeltuja keramiikanpaloja.
Katastrofi on kuitenkin tehnyt kaupungista kultakaivoksen vedenalaisille arkeologeille, kuten merkittävät löydöt osoittavat.
Arkeologit ovat löytäneet Amunin temppelistä useita uskonnollisiin rituaaleihin tarkoitettuja hopeisia välineitä, kultakoruja ja alabasteriastioita, joita käytettiin aikoinaan hajuvesien ja voiteiden säilytykseen.
Sukeltajat löysivät temppelin ympäriltä myös maanalaisia rakenteita, joita tukevat hyvin säilyneet puupylväät ja -palkit ovat peräisin 4. vuosisadalta eaa.
"On kovin koskettavaa löytää näin herkkiä esineitä, jotka ovat säilyneet ehjinä katastrofin laajuudesta huolimatta", IEASM:n puheenjohtaja ja kaivausten johtaja Franck Goddio kertoi lehdistötiedotteessa.
Temppelin itäpuolelta arkeologit löysivät kreikkalaisen pyhäkön, joka oli omistettu rakkauden jumalattarelle Afroditelle. Myös sieltä löytyi lukuisia esineitä, kuten maahantuotuja pronssi- ja keramiikkaesineitä.
"Tämä osoittaa, että kreikkalaiset, jotka saivat käydä kauppaa ja asettua kaupunkiin Saïte-dynastian aikana (688 eaa. – 525 eaa.), saivat rakentaa pyhäkköjä omille jumalilleen", Goddio sanoo.
Pyhäkkö sisälsi myös piilotetun kokoelman kreikkalaisia aseita. Tämä viittaa siihen, että kreikkalaiset palkkasoturit olivat jossain vaiheessa alueella puolustamassa tätä Välimeren tärkeää sisäänkäyntiä Egyptiin.
Arkeologit löysivät useita kultakoruja ja Horuksen silmää esittävän amuletin. Egyptiläiset käyttivät amulettia suojana pahoja henkiä vastaan.