Brittipelto kätki alleen Atlantiksen
Englantilaiselta pellolta on löydetty aiemmin tuntemattomaan anglosaksiseen yhteisöön viittaavia muinaisesineitä.
Tutkijat laativat alueesta mittaustensa perusteella digitaalisen kartan.
Brittiläiset arkeologit ovat löytäneet todisteita aiemmin tuntemattomasta anglosaksien asuttamasta alueesta, joka on viimeiset 1 200 vuotta ollut piilossa viljapellon alla. Alue on kooltaan 200 x 250 metriä, ja se sijaitsee Little Carltonin kylän lähistöllä Itä-Englannissa.
Amatöörilöytö johti jäljille
Sheffieldin yliopiston arkeologit ovat kartoittaneet aluetta geofyysisen tutkimuksen avulla ja laatineet maastosta mallin sellaisena, miltä se on näyttänyt noin vuonna 750. Paikalla on ollut saari, josta on päässyt vesireittejä pitkin kahdeksan kilometrin päähän Pohjanmerelle. Arkeologit alkoivat tutkia aluetta vuonna 2011, kun arkeologian harrastaja oli löytänyt alueelta kirjoituspuikon. Sen jälkeen paikalta on kaivettu useita anglosaksisesta asutuksesta kertovia esineitä.
Harrastaja-arkeologi löysi vuonna 2011 hopeisen kirjoituspuikon 700-luvulta. Arkeologien mukaan kirjoituspuikko oli anglosakseille korkean aseman symboli.
Arkeologi Hugh Willmottin mukaan saari ei ollut vain asuinpaikka.
”Jo ensimmäisestä löydetystä kirjoituspuikosta päättelin, että alue ei ole ollut aivan tavallinen kylä vaan erikoisaluetta, jossa käytiin kauppaa.”
Saarella asui noin 200 anglosaksia, jotka mahdollisesti veivät muualle kangasta ja toivat keramiikkaa.
Alueen löytöjä
- 600–700-luvuille ajoitettuja kolikoita Saksasta, Skandinaviasta ja Alankomaista. Kolikot todistavat, että yhteisöllä oli paljon kontakteja muualle Eurooppaan.
Alueelta on löytynyt yli sata sceatt-kolikkoa. Tutkijoiden mukaan niitä käytettiin merkittävillä kauppa-asemilla.
- 21 kirjoituspuikkoa, joilla kirjoitettiin vahatauluille.
- Noin 300 muun muassa kuparista nuppineulaa.
- Keramiikkaa, hiomakiviä ja lasia.
- Kankaanpalasia.
Kaivauksissa paljastui myös alueen asukkaiden jätteitä. Niiden joukossa oli teurastettujen eläinten luita ja saksalaista keramiikkaa.
3 kysymystä Hugh Willmottille – arkeologi ja opettaja Sheffieldin yliopistossa
Hugh Willmott
Miksi saari valittiin asuinpaikaksi?
Alue on aikoinaan ollut oivallinen asuinpaikka sen vuoksi, että sieltä on päässyt vesireittejä pitkin Pohjanmerelle asti. Saarelle asettuneet ihmiset saattoivat elää rauhassa ja omissa oloissaan ikään kuin eristyksissä muusta maailmasta, mutta heillä oli silti halutessaan yhteys muuhun maailmaan.
Mitä anglosaksit tekivät alueella?
Löytöjen perusteella alueella on voinut olla monia käyttötarkoituksia. Esimerkiksi jotkin löydöt viittaavat siihen, että saarta on käytetty uskonnollisiin tarkoituksiin. Kolikkolöydöt puolestaan osoittavat, että asukkaat kävivät kauppaa Manner-Euroopan kanssa. Yksi kolikoista on esimerkiksi peräisin Hedebystä.
Mitä seuraavaksi?
Toivomme, että saamme kaivauksissa lisää tietoa alueen asutuksesta ja rakennuksista.