Assyrialaiset, ramppi, Lakis

Arvoitus ratkesi: 3,5 miljoonaa kiveä aiheutti juutalaisten linnoituksen tuhon

Arkeologit ja historioitsijat ovat pitkään ihmetelleet, miten assyrialaiset onnistuivat vuonna 701 eaa. valtaamaan Juudan vahvimmin linnoitetun kaupungin ennätysajassa. Nyt arvoitus on ratkennut.

Arkeologit ja historioitsijat ovat pitkään ihmetelleet, miten assyrialaiset onnistuivat vuonna 701 eaa. valtaamaan Juudan vahvimmin linnoitetun kaupungin ennätysajassa. Nyt arvoitus on ratkennut.

Giuseppe Rava. All Rights Reserved 2022/Bridgeman Images

Linnoitetun Lakisin kaupungin juutalaiset asukkaat olivat kauhuissaan. Oli vuosi 701 eaa., ja kaupungin muureilta he näkivät, miten tuhannet assyrialaiset sotilaat lähestyivät kaupunkia jättimäistä ramppia pitkin työntäen edellään järeitä muurinsärkijöitä.

Kun Assyrian kuningas oli paria viikkoa aiemmin marssittanut armeijansa Lakisin muurien eteen, kaupunkilaiset olivat uskoneet olevansa turvassa. Kukkulan laella sijaitseva ja vahvojen muurien ympäröimä Lakis oli Juudan valtakunnan parhaiten linnoitettu kaupunki.

Lisäksi kaupunkilaiset uskoivat, että vaikka Assyrian armeija oli suuri, se ei pystyisi murskaamaan muureja tonnien painoisilla muurinmurtajillaan ennen vahvistusten saapumista. Pian he kuitenkin tajusivat erehtyneensä.

Noin 80 metrin päässä kukkulan laelta assyrialaiset alkoivat rakentaa kivistä luiskaa, joka kasvoi päivä päivältä Lakisista ammutuista nuolista ja muista ammuksista huolimatta.

Assyrian kuninkaanpalatsin reliefit kuvaavat Lakisin valtausta. Kuvassa on viivapiirros reliefistä, jossa assyrialaiset hyökkäävät Lakisin muurille kivien, nuolien ja soihtujen sataessa heidän niskaansa.

© Judith Dekel/The Hebrew University of Jerusalem

Pian vihollinen oli jo niin lähellä, että assyrialaiset jousiampujat ja linkomiehet pystyivät pommittamaan puolustajia ammuksillaan samalla, kun jalkaväki työnsi muurinsärkijöitä ylös luiskaa pitkin. Lakisin kohtalo ratkeaisi ennen auringonlaskua.

Vielä nykyäänkin paikalla voi nähdä jäännöksiä rampista, jonka assyrialaiset rakensivat Lakisin piirityksen aikana yli 2 700 vuotta sitten. Lähes yhtä kauan tutkijoita on askarruttanut, miten assyrialaiset onnistuivat valloittamaan Juudan vahvimman linnoituskaupungin niin nopeasti.

Nyt arkeologit uskovat ratkaisseensa arvoituksen tutkittuaan rampin jäänteitä ja muinaisia lähteitä perusteellisesti. He uskovat, että tärkein syy assyrialaisten hyökkääjien voittoon olivat insinöörit.

Lakis, ramppi, assyrialaiset, rauniot

Assyrialaisten kivirampin jäännökset ovat yhä nähtävissä yli 2 700 vuotta Lakisin valtauksen jälkeen.

© Yosef Garfinkel

Vasallit odottivat tilaisuutta kapinoida

Lakis oli ponnahtanut historian näyttämölle jo neljä vuotta aiemmin, vuonna 705 eaa. Tuolloin mahtava Assyria, jonka ydinalue sijaitsi nykyisen Irakin alueella, hallitsi suurta osaa Lähi-idästä ja vain Egypti pystyi haastamaan sen.

Assyrialaisilla oli alueen suurin ja parhaiten koulutettu armeija, jonka vain harvat uskalsivat kohdata taistelussa. Siksi moni Assyrian naapurivaltakunta joutui maksamaan rauhan säilymisestä vuotuista tribuuttia.

Assyria itse oli verrattain köyhä, ja se tarvitsi kipeästi naapuriensa maksamia ”suojelurahoja”. Tribuuttimaksut johtivat kuitenkin siihen, että vasallivaltiot odottivat alati sopivaa hetkeä nousta kapinaan.

Tilaisuus koitti vuonna 705 eaa., kun kimmeriläisten paimentolaiskansa hyökkäsi Assyriaan pohjoisesta ja tappoi kuningas Sargon II:n. Tieto julman kuninkaan surmasta kannusti useita vasallivaltioita kapinoimaan ja liittoutumaan Assyrian vihollisen Egyptin kanssa. Yksi kapinallisista oli pieni Juudan valtakunta.

Alussa vasallien kapina sujui hyvin – osittain siksi, että Assyrian uudella kuninkaalla, Sargonin pojalla Sanheribillä, oli täysi työ torjua kimmeriläisten hyökkäystä, eikä hänellä ollut lähettää sotilaita kukistamaan kapinoita.

Assyria, Sargon, Sanherib

Kuningas Sargon II (vas.) tunnettiin raakuudestaan Assyrian monia vihollisia kohtaan. Hänen pojastaan Sanheribistä (oik.) tuli myös mahtava soturikuningas.

© Osama Shukir Muhammed Amin FRCP(Glasg)

Lopulta Sanherib kukisti kimmeriläiset, ja vuonna 703 eaa. Hän pystyi johtamaan armeijansa kapinallisia vastaan. Assyrialaiset murskasivat vastarinnan ja tuhosivat kapinoivat kaupungit yksi toisensa jälkeen.

Kahden vuoden kuluttua kapinalliset oli lyöty – paitsi Juuda. Juudan ja sen kuninkaan Hiskian kohtaloa kuvataan Raamatun Vanhassa testamentissa:

”Kuningas Hiskian neljäntenätoista hallitusvuotena Sanherib, Assyrian kuningas, hyökkäsi Juudan linnoitettuja kaupunkeja vastaan ja valloitti ne.”

Assyrialaiset valtasivat kaupungin toisensa jälkeen, kunnes he saapuivat Juudan toiseksi tärkeimpään kaupunkiin Lakisiin. Sanherib jäi sinne armeijansa pääjoukon kanssa ja lähetti pienemmän sotajoukon pohjoiseen piirittämään Jerusalemia ja estämään apujoukkoja pääsemästä Lakisiin.

Jos assyrialaiset valloittaisivat Lakisin, he pystyisivät estämään egyptiläisiä tulemasta Jerusalemin avuksi.

Lakis oli valmis sotaan

Kuningas Hiskia oli valmistautunut assyrialaisten hyökkäykseen. Juudan linnoitettujen kaupunkien varastot olivat täynnä, jotta kaupungit kestäisivät pitkiäkin piirityksiä. Juudalaisten taktiikkana oli sinnitellä siihen asti, että egyptiläiset ehättäisivät apuun.

Täydet varastot eivät yksin riittäneet torjumaan assyrialaisia. Tarvittiin myös puolustusrakennelmia, sillä assyrialaiset tunnettiin häikäilemättöminä piirittäjinä. Siksi Hiskia antoi muun muassa vahvistaa Jerusalemin muureja.

Vanhan testamentin mukaan hän kävi läpi Jerusalemin talot ja antoi purkaa osan niistä kaupungin muurin vahvistamiseksi.

Juudan toiseksi tärkein kaupunki, noin 60 kilometrin päässä Jerusalemista sijaitseva Lakis, vartioi yhtä pääkaupunkiin johtavista laaksoista, ja se oli siksi Juudan parhaiten linnoitettu kaupunki. Lakisia ympäröi kaksi jykevää sisäkkäistä muuria, jotka oli rakennettu savitiilistä kiviperustalle.

Assyria, Lakis, linnoitus

Kukkulan laella sijainnutta Lakisia suojasi kaksi sisäkkäistä muuria.

© akg-images/Balage Balogh

Aiempien hyökkäysten opettamina juudalaiset olivat vahvistaneet muureja niin, että ne olivat 3–6 metrin paksuiset ja yhtä korkeat. Koska Lakis lisäksi sijaitsi kukkulalla, piirityslaitteita ei voinut työntää kiinni kaupungin muuriin.

Näin Lakis oli hyvin valmistautunut assyrialaisten hyökkäykseen.

Assyrialaiset olivat julmia valloittajia

Lakisin asukkailla oli syytäkin pelätä assyrialaisia, sillä nämä olivat toistuvasti osoittaneet, kuinka julmasti he kohtelivat kapinoivia kaupunkeja ja etenkin niitä, jotka eivät antautuneet.

”Annoin polttaa monia vankeja.” Assyrian kuningas Assurnasirpal II vihollisten kohtelusta

Assyrian kuningas Assurnasirpal II (883–859 eaa.) kerskui, miten hän oli rankaissut erään valloittamansa kaupungin asukkaita:

”Annoin polttaa monia vankeja. Osalta katkaisin kädet ranteista ja osalta leikkasin nenän, korvat ja sormet. Lukemattomilta sotilailta puhkaisin silmät.”

Juudalaiset pelkäsivät syystäkin, että Sanherib toimisi samoin, sillä hän oli tehnyt niin jo monissa kapinoivissa kaupungeissa:

”Revin heidän kaupunkinsa maahan ja tuhosin ne. Sytytin ne tuleen niin, että pian niistä oli jäljellä vain unohdettuja maakasoja.”

Kun assyrialaiset piirittivät Lakisin vuonna 701 eaa., Sanherib lupasi säästää kaupungin asukkaiden hengen, jos nämä antautuivat heti. Lakisin puolustajat luottivat kuitenkin niin lujasti muureihinsa, että he hylkäsivät tarjouksen.

”Mihin tahansa minut velvoitat, sen teen.” Juudan kuningas Hiskia viestissään Sanheribille

Juudan kuningas Hiskia ei kuitenkaan ollut yhtä optimistinen. Assyrialaiset olivat murskanneet kaikki muut kapinoivat kaupungit, ja Hiskia pelkäsi, että Lakis ja Jerusalem kokisivat saman kohtalon.

”Juudan kuningas Hiskia lähetti silloin Assyrian kuninkaalle Lakisiin viestin”, Vanhassa testamentissa kerrotaan.

”Mihin tahansa minut velvoitat, sen teen, kunhan lakkaat ahdistamasta minua”, Hiskia lupasi.

Sanherib oli kuitenkin tehnyt päätöksensä: koko maailma saisi nähdä, ettei vahvinkaan linnoitus pystynyt vastustamaan hänen armeijaansa.

Lakis piti murskata nopeasti

Sanheribillä oli Lakisissa mukanaan salaisen aseensa: assyrialaiset insinöörit, joilla oli pitkä kokemus linnoitettujen kaupunkien valtaamisesta.

Lakis oli silti vaikea valloittaa. Se sijaitsi kukkulan laella, ja sitä ympäröivät paksut muurit. Vaarana oli myös, että Lakis ehtisi saada apua Jerusalemista – tai pahimmassa tapauksessa Egyptistä – jos assyrialaiset eivät pystyisi valtaamaan kaupunkia nopeasti.

Jerusalemin heprealaisen yliopiston arkeologian professorin Yosef Garfinkelin mukaan moni seikka viittaa siihen, että assyrialaisten ripeys yllätti kaikki – myös Lakisin asukkaat.

Professori Yosef Garfinkel ja ryhmä muita tutkijoita julkaisivat vuonna 2021 artikkelin assyrialaisten Lakisiin rakentamasta jättimäisestä rampista.

© Hebrew University/Professor Yosef Garfinkel

Garfinkel kuuluu tutkijaryhmään, joka on käynyt läpi aiempia kaivauksia sekä muinaisia piiritystä koskevia lähteitä. Ryhmä on myös koonnut droonikuvista digitaalisen kartan Lakisin raunioista ja niitä ympäröivästä maastosta.

Monenlaista dataa yhdistelemällä Garfinkel on onnistunut luomaan toistaiseksi tarkimman rekonstruktion tapahtumien kulusta.

Hänen mukaansa assyrialaiset tiesivät, että Lakisin muurit oli mahdollista murtaa vain yhdellä keinolla: rakentamalla ramppi, jota pitkin piirityslaitteet voitaisiin kuljettaa muurien tuntumaan.

Kaivauksissa on selvinnyt, että ramppi rakennettiin kivistä, jotka painoivat keskimäärin noin 6,5 kiloa. Kiviä tarvittiin kuitenkin tutkijoiden laskelmien mukaan noin 3,5 miljoonaa kappaletta, minkä vuoksi niiden kerääminen maastosta olisi kestänyt ikuisuuden. Siksi Sanheribin insinöörit perustivat lähistölle kivilouhoksen.

”Lakisin lähistöllä on paljasta kallioperää juuri siellä, missä sitä voisi olettaakin olevan”, Garfinkel toteaa.

VIDEO: Kivet ja rakentajien uutteruus mursivat Lakisin

Assyrialaiset insinöörit rakensivat kivenlohkareista 80 metriä pitkän rampin lihasvoimin vain 25 päivässä. Rampin valmistuttua hyökkäys saattoi alkaa.

Garfinkelin mukaan assyrialaiset louhivat kaikesta päätellen kivenlohkareet kallioperästä. Sitten insinöörit aloittivat rampin rakentamisen noin 80 metrin päästä Lakisin muurista.

Luultavasti kuningas Sanherib muodosti sotilaista ja sotavangeista pitkiä ihmisketjuja, jotka siirsivät kivet rakennuspaikalle kädestä käteen.

”Sadat miehet raatoivat yötä päivää, mahdollisesti kahdessa 12 tunnin vuorossa.” Professori Yosef Garfinkel piiritysrampin rakentamisesta

Garfinkelin laskelmien mukaan neljä ihmisketjua pystyy kuljettamaan vuorokaudessa noin 160 000 kiveä.

”Assyrialaisten aika oli kortilla. Sadat miehet raatoivatkin siksi yötä päivää, mahdollisesti kahdessa 12 tunnin vuorossa,” Garfinkel arvelee.

Hyökkäys alkoi

Assyrialaiset alkoivat rakentaa kiviramppia ennennäkemättömällä vauhdilla sotilaiden suojatessa heitä kilvillään. Lakisin asukkaat näkivät vihollisen lähestyvän kaupungin muuria päivä päivältä.

Kaivauksissa on selvinnyt, että Lakisin puolustajat yrittivät pysäyttää hyökkääjät rakentamalla kaupungin muurien sisäpuolelle oman ramppinsa assyrialaisten ramppia vastaan. Siten he ehkä he toivoivat voivansa korottaa muuria hyökkäyskohdassa. Lakislaisten ramppi ei kuitenkaan edennyt yhtä nopeasti kuin assyrialaisten ramppi.

Ramppi, Lakis, poikkileikkaus

Rampin poikkileikkaus eri vaiheissa
Takaa päin assyrialaisten ramppi muistutti kiilaa, jonka pohja oli paljon leveämpi kuin laki. Kun ramppi saavutti 5 metrin korkeuden, sen pohjan leveys oli noin 15 metriä (A). Noin 20 metriä edempänä korkeus oli kaksinkertainen (B). Lakisin muurin tuntumassa ramppi oli jo yli 15 metrin korkuinen (C).

© Daniel Vala

Mikäli Garfinkelin laskelmat pitävät paikkansa, assyrialaisilta vei vain 25 päivää rakentaa 80 metriä pitkä ramppi, joka kohosi Lakisin muurin tuntumassa yli 15 metrin korkeuteen. Heti kun ramppi valmistui, Sanheribin joukot hyökkäsivät.

Ensin assyrialaiset lähettivät taisteluun jousiampujat ja linkomiehet, joiden tehtävä oli ajaa puolustajat pois muureilta. Alueelta on löydetty satoja ammuksia, ja vääntyneet metalliset nuolenkärjet viittaavat siihen, että suuri osa hyökkääjien nuolista osui muureihin.

Lakis, jousiampuja, assyrialainen

Assyrialaissotilaat suojautuivat vihollisen nuolilta ihmisen korkuisilla ruo’oista punotuilla kilvillä.

© Getty Images

Jousiampujia seurasivat piirityslaitteet: jopa tonnien painoiset puiset muurinsärkijät, joita iso joukko miehiä työnsi ramppia ylös puolustajien pommittaessa heitä nuolilla ja muilla ammuksilla. Kun hyökkääjät lopulta saivat muurinsärkijät työnnettyä paikoilleen, he alkoivat murskata niillä Lakisin muureja.

Assyrialaiset käyttivät Lakisissa todennäköisesti sekä muurinsärkijöitä että nahalla päällystettyjä kojeita, joihin kiinnitetyillä keihäillä he rouhivat muuria.

Assyrialaiset taistelua kuvaavat korkokuvat osoittavat, että Lakisin asukkaat yrittivät pysäyttää piirityslaitteet pommittamalla niitä kivillä ja soihduilla. Aikalaislähteistä käy ilmi, että puolustajat yrittivät todennäköisesti myös moukaroida muurinsärkijöitä pitkiin köysiin sidotuilla painavilla kivillä.

Lopulta lakislaiset käyttivät ammuksina jopa sotavaunujensa pyöriä, mutta vihollinen ei pysähtynyt. Illan tullen assyrialaiset mursivat muurit ja tunkeutuivat Lakisiin.

Assyria, Lakis, kidutus

Lakisin valloituksen jälkeen kuningas Sanherib rankaisi kaupungin johtajia nylkemällä heidät elävältä.

© Bridgeman Images

Rangaistusten piti murtaa Juuda

Lakisin valloituksen jälkeen Sanherib antoi koristella pääkaupungissaan Ninivessä sijaitsevan palatsinsa yhden huoneen Lakisin valloitusta kuvaavilla korkokuvilla. Reliefit paljastavat, mitä Lakisin asukkaille tapahtui: kaupungin sotilasjohto ja hallinto nyljettiin elävältä ja mestattiin, muut asukkaat seivästettiin ja kaupunki ryöstettiin.

Arkeologit ovat löytäneet kaivauksissa noin 1 500 pääkalloa, jotka on ajoitettu Lakisin valloituksen tienoille. Yksi Niniven reliefeistä kuvaa Lakisin edustajia anomassa polvillaan armoa kuningas Sanheribiltä.

”Assyrian kuningas Sanherib istuu valtaistuimellaan, kun Lakisin rikkauksia kannetaan hänen editseen”, kertoo reliefiin kaiverrettu teksti.

Reliefihuone toimi tilana, jossa ulkomaiset lähettiläät odottivat vuoroaan päästä tapaamaan kuningasta. Siten Lakis oli varoittava esimerkki kaikille, jotka harkitsivat nousevansa vastustamaan Assyrian armeijaa – ja sen insinöörejä.

Assyria, Jerusalem, katastrofi, Sanherib

Jerusalemin valloitukseen valmistautunutta Assyrian armeijaa kohtasi katastrofi, jonka syy ei ole tiedossa.

© akg-images

Tauti pelasti Jerusalemin tuholta

Lakisin valtauksen myötä koko Juudaa uhkasi valloitus. Assyrian kuningas oli jo valmiina valtaamaan sen pääkaupungin Jerusalemin, kun hänen armeijaansa iski odottamaton vitsaus.

Lakisin valtauksen jälkeen kuningas Sanherib suuntasi Jerusalemiin, jonka hän pian piiritti. Jerusalemissa kuningas Hiskia odotti kauhuissaan voimatta tehdä mitään.

”Saarroin hänet maavalleilla, jotta hän ei voisi paeta kaupunkinsa portista”, Sanherib kerskui.

Sitten hän yhtäkkiä muutti mielensä, vei armeijansa pois ja tunnusti Hiskian aseman vasallinaan. Raamatun mukaan juutalaisten jumala pelasti Jerusalemin viime hetkellä:

”Niin Herran enkeli lähti yöllä liikkeelle ja löi assyrialaisten leirissä kuoliaaksi satakahdeksankymmentäviisituhatta miestä. Kun eloon jääneet heräsivät aamulla, kaikkialla lojui ruumiita.”

Jotkut historioitsijat uskovat Raamatun kertomuksen viittavan johonkin tautiin, mahdollisesti ruttoon, joka levisi assyrialaisten täyteen ahdetussa sotilasleirissä. Oli miten oli, katastrofi pakotti Sanheribin taipumaan neuvottelurauhaan ja Hiskia ja Jerusalem säästyivät kuin ihmeen kaupalla Sanheribin kostolta.