Arvoituksellinen pronssikiekko paljasti muinaisen valtakunnan

Saksalaisen museonjohtajan kahdelta rikolliselta hankkima pronssikiekko johdatti tutkijat aiemmin tuntemattoman pronssikautisen valtakunnan jäljille. Sen asukkaat hankkivat tietoa Babyloniasta asti.

Taivaskiekko haudattiin kukkulalle Nebran lähelle.

Niin sanottu Nebran kiekko haudattiin toistaiseksi tuntemattomasta syystä maahan Nebran valtakunnan sortuessa noin vuonna 1550 eaa.

© Landesamt für Denkmalpflege und Archäologie Sachsen-Anhalt/Karol Schauer

Arkeologiaa käsittelevät artikkelit alkavat yleensä maakuopasta, mutta tämä tarina käynnistyy sveitsiläisestä baarista.

Helmikuussa 2002 tuolloin 41-vuotiasta arkeologia ja museonjohtajaa Harald Melleriä pyydettiin tulemaan Baselin Hilton-hotelliin. Kaksi varastetun tavaran kauppiasta halusivat myydä hänelle muinaisesineitä – esimerkiksi kaksi miekkaa ja mahdollisesti tähtitaivasta kuvaavan pronssikiekon. Haudanryöstäjät olivat löytäneet esineet Itä-Saksasta muutamaa vuotta aiemmin.

Meller vietiin hotellin kellaribaariin, jossa hänet esiteltiin iäkkäälle miehelle. Tämä avasi laukkunsa ja näytti Mellerille pronssimiekan ja kirveen – vaan ei ”taivaskiekkoa”.

”Tunsin, että minun oli pelastettava taivaskiekko.” Professori Harald Meller nähtyään Nebran kiekon Baselissa

Mies avasi takkinsa ja vyötärölleen sidotun huivin. Nyt Meller näki kahden kilon painoisen pronssikiekon, joka osoittautui myöhemmin Euroopan sensaatiomaisimmaksi pronssikautiseksi löydöksi.

”Tiesin heti, että se oli aito”, Meller toteaa haastattelijalle.

”Väärennökset jäljittelevät yleensä tuttuja asioita. En ole kuullut väärennöksistä, jotka ovat jotakin aivan ennennäkemätöntä.”

Ennen tapaamista Harald Meller oli ilmoittanut asiasta Baselin poliisille, jonka piti olla valmiudessa. Baarissa ei kuitenkaan näkynyt ensimmäistäkään poliisia.

”Tunsin, että minun oli pelastettava taivaskiekko. Sen menettäminen olisi ollut kamalaa, mutta mikä neuvoksi? Nappaisinko kiekon ja juoksisin karkuun?”

Meller meni vessaan soittamaan poliisille. Hänen matkapuhelimensa ei kuitenkaan saanut kellarissa yhteyttä verkkoon. Hän kokeili eri puolilla käymälää, kunnes löysi signaalin ja sai soitettua hätänumeroon. Kun Meller tuli ulos vessasta, poliisit olivat jo panneet kriminaalit käsirautoihin.

Harald Meller esittelee Nebran taivaskiekkoa.

Harald Meller (vas.) esittelee ylpeänä Nebran kiekkoa lehdistötilaisuudessa vuonna 2005.

© Votava/Picture-Alliance/Ritzau Scanpix

Sittemmin tutkimuksissa on selvinnyt, että Mellerin ”taivaskiekko” on vanhin Euroopasta löydetty kuvaus taivaankappaleista. Nebran kiekko myös johdatti tutkijat pronssikauden mahtavimpiin kuuluneen valtakunnan, arvoituksellisen Nebran kuningaskunnan jäljille.

Nebra syntyi nykyisen Hallen kaupungin lähistölle noin 4 000 vuotta sitten, ja se kilpaili jopa Välimeren suurimpien kulttuurien kanssa.

Kiekko ratkaisi kalenteriongelman

Siitä lähtien kun Harald Meller 21 vuotta sitten pelasti taivaskiekon rikollisten kynsistä, arkeologit ovat keränneet uutta tietoa nebralaisista.

”Sanoin jo silloin, että jos kiekko on aito, se on yksi arkeologian suurimmista sensaatioista”, Meller toteaa HISTORIA-lehden haastattelussa Hallen esihistoriallisessa museossa, jossa kiekko on esillä.

Muutama kuukausi kiekon takavarikon jälkeen arkeologit tutkivat paikkaa, josta haudanryöstäjät olivat kertoneet löytäneensä kaksi hienoa miekkaa, kaksi kirvestä, taltan ja kaksi rannerengasta – kaikki pronssia ja kultaa.

Taivaskiekon kätköpaikasta löydettiin lisäksi muun muassa kaksi miekkaa.

Taivaskiekon välittömästä läheisyydestä löydettiin pronssisia miekkoja, kirveitä, rannerenkaita ja taltta.

© Peter Endig/AP/Ritzau Scanpix & Shutterstock

Esineet oli haudattu ilmeisesti uhrilahjana Mittelbergin kukkulalle lähellä Nebran kylää noin 40 kilometriä Hallesta etelään entisen Itä-Saksan alueella.

”Olemme varmoja, että kiekko on peräisin samasta paikasta. Alemmista maakerroksista löytyi analyyseissä korkeita kulta- ja kupari-isotooppien pitoisuuksia, joten esineiden on täytynyt olla maaperässä tuhansia vuosia”, Meller toteaa.

Kemiallisten analyysien perusteella kiekko on valmistettu vuosien 1800–1750 eaa. välisenä aikana. Sen kuva-aihe on ainutlaatuinen.

Kiekon vasemmalla puolella on täysikuu ja oikealla puolella puolikuu. Kuiden ympärille on upotettu 32 pientä tähteä, joista seitsemän muodostaa ryhmän.

Tutkijat uskovat tähtiryhmän kuvaavan Seulasia eli Plejadien tähtijoukkoa. Seulaset katoavat näkyvistä aina maaliskuussa ja lokakuussa, mitä on muinaisista ajoista lähtien pidetty merkkinä maanviljelykauden alkamisesta ja päättymisestä.

Nebran valtakunnan kartta

Keski-Saksasta tehdyt arkeologiset löydöt osoittavat, että alueella oli vahva valtakunta vuosina 2100–1550 eaa.

© Shutterstock

Harald Mellerin tiimin tähtitieteilijöiden mukaan levyä voidaan käyttää myös kuukalenterin ”ajastamiseen” suhteessa aurinkokalenteriin.

Ihmiset ovat aikojen alusta lähtien seuranneet päivän ja vuoden kulkua Auringon avulla, kun taas Kuun avulla on pidetty lukua kuukausista. Kaikki kulttuurit ovat kuitenkin havainneet kuuvuoden olevan 11 päivää aurinkovuotta lyhyempi.

Jotta nämä kaksi kalenteria voidaan sovittaa yhteen, kuuvuoteen on ajoittain lisättävä 13. kuukausi. Hallelaiset tutkijat uskovat, että taivaskiekko kuvaa yötaivasta silloin, kun on aika lisätä kalenteriin ylimääräinen ”karkauskuukausi”.

”On vaikea uskoa, että he pystyivät luomaan tällaisen aurinko-kuukalenterin!” toteaa Meller, joka on näyttänyt kiekkoa Sveitsissä sijaitsevan CERNin eli Euroopan hiukkasfysiikan laboratorion fyysikolle.

”Hän oli yksi meistä!” fyysikko huudahti Mellerin mukaan kiekon tekijästä viitaten tapaan, jolla kiekko tiivistää monimutkaisen tiedon yksinkertaiseksi kaavaksi.

Kysymys kuuluukin, kuka tunsi tähtitiedettä riittävän hyvin voidakseen luoda niin kehittyneen instrumentin?

Nebran taivaskiekko on valmistettu kullasta ja pronssista.

Nebran kiekon halkaisija on vain 32 senttiä, mutta se pitää sisällään runsaasti tähtitieteellistä tietoa.

© Torsten Weper/HISTORIA

Tähtitieteellinen koje ilman käyttöohjetta

Unohdettu kansa

Kun taivaskiekko valmistettiin 1800-luvulla jaa., Keski-Eurooppaa hallitsi Úněticen kulttuuri, jonka nimi juontuu Úněticen kaupungista Prahan läheltä löydetystä hautapaikasta.

Vuosikymmenien ajan Úněticen kulttuuri kiinnosti vain pientä tutkijajoukkoa, sillä sen vaikuttavat hautakummut ja pyhäköt sijaitsivat rautaesiripun itäpuolella. Taivaskiekon löytymisen jälkeen Harald Meller kokosi yhteen pronssikauden asiantuntijoita kaikkialta Euroopasta:

”Aloimme taas tutkia Úněticen kulttuuria ja järjestimme konferensseja.”

Vähä vähältä pimeältä pronssikaudelta nousi päivänvaloon uusi, kiehtova kansa.

Tutkimukset osoittavat, että Úněticen kulttuuri syntyi, kun kaksi varhaisempaa, lähinnä keramiikastaan tunnettua kulttuuria – nuorakeraaminen ja kellopikarikulttuuri – sulautuivat yhteen.

Molemmat kulttuurit levisivät Eurooppaan alun perin idän aroilta. Nuorakeraaminen kulttuuri saapui Keski-Saksaan suunnilleen 2800-luvulla eaa., ja kellopikarikulttuuri noin 300 vuotta myöhemmin. Ne elivät rinnakkain sekoittumatta toisiinsa.

Únětice, keramiikka, kellopikari, keramiikka, nuorakeramiikka, keramiikka

Nuorakeraamisten saviastioiden (vas.) kuviot muistuttavat narua. Kellopikarikulttuurissa käytettiin kellomaisia ruukkuja ja juoma-astioita (oik.), jotka oli koristeltu geometrisin kuvioin. Nämä kaksi kulttuuria sulautuivat yhteen Úněticen kulttuuriksi, joka tuotti tietoisesti uudenlaista, kuvioimatonta keramiikkaa (alimpana) viestittäen siten uuden aikakauden alkamista.

© Niels-Peter Granzow Busch/HISTORIA & Zde/CC 4.0

Suunnilleen 2200-luvulla eaa. syntyi Úněticen kulttuuri, joka vaikutti näiden kahden varhaisemman kulttuurin alueilla nykyisessä Keski-Saksassa, Sleesiassa ja Böömissä.

Noilla alueilla on erittäin hedelmällistä viljelymaata, niin sanottua lössiä, joka on hyvin ravinteikasta ja hienojakeista ja imee runsaasti kosteutta.

”Tällä alueella sataa yleensä vain syksyisin ja talvisin. Ilmasto yhdistettynä maailman parhaaseen maaperään tekee alueesta täydellisen viljan viljelyyn. Vilja on alun perin lähtöisin Zagrosin alueelta Persiasta, jossa saadaan myös niukasti sadetta.”

”Kaikki halusivat asua täällä.” Professori Harald Meller Nebran alueen viljavasta maaperästä

Harald Mellerin mukaan viljava maaperä houkutteli vuosituhansien kuluessa monia kulttuureja, jotka taistelivat alueesta:

”Kaikki halusivat asua täällä, joten aina kun joku valloitti tämän alueen, he rakensivat linnoituksia hallitakseen sitä.”

Úněticen kulttuuri oli kuitenkin ensimmäinen, joka pystyi pitämään alueen hallussaan vuosisatojen ajan ilman linnoituksia.

Nebra kontrolloi pronssikauppaa.

Nebran hallitsijat korostivat valtaansa symboleilla, kuten pronssiaseilla ja kultaisilla hiusrenkailla.

© Landesamt für Denkmalpflege und Archäologie Sachsen-Anhalt/Karol Schauer

Maanviljelijöistä tuli sotilaita

Varhaisemmat kulttuurit olivat Mellerin mukaan olleet soturiyhteiskuntia, joissa pieni osa väestöstä oli sotureita ja loput maanviljelijöitä.

Soturit taistelivat kirvein mies miestä vastaan kuin antiikin sankarit, joita esimerkiksi kreikkalainen Homeros kuvasi kertomuksessaan Troijan sodasta.

”Sitten joku Úněticen kulttuurin ihminen sai loistoidean: mikseivät talonpojatkin voisi taistella?” Meller selittää.

Úněticen kulttuurissa vanhin poika peri kotitilan, muut palkattiin Nebran ammattilaisarmeijaan.

Mellerin teoria perustuu useisiin asekätkölöytöihin. Arkeologit ovat esimerkiksi löytäneet Dieskaun kylästä Nebran läheltä yhteensä 293 maahan haudattua kirveenterää.

Kirveet ovat kuparia, joka on niin pehmeää, ettei kirveitä voinut käyttää työkaluina vaan vain taisteluun. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kirveet valmistettiin sarjatuotantona.

Tähän mennessä Nebran seudulta löydetyistä asekätköistä on löydetty 1 178 vastaavaa kirvestä.

Nebran hallitsijat hautasivat sotilaidensa kirveet.

Arkeologit ovat löytäneet muinaisen Nebran alueelta haudattuja asekätköjä ja niistä kymmeniä pronssisia kirveenteriä.

© Hauke Arnold/TLDA/Museum für Ur- und Frühgeschichte Thüringens

Nuorakeraamisen ja kellopikarikulttuurin miehet haudattiin yleensä aseineen, mutta tapa lakkasi Úněticen kulttuurin aikana. Enemmistö Úněticen kulttuurin ihmisistä haudattiin ilman aseita, mikä kertoo suurista muutoksista yhteiskuntarakenteessa.

”Maanviljelijät eivät saanet kirveitä mukaansa hautaan, koska he eivät omistaneet aseita. Ne omisti ruhtinas, prinssi, kuningas tai miksi ikinä häntä kutsummekin”, Meller selittää.

Nebran valtakunnassa ei ollut taruissa kuvattuja sankarisotureita, vaan ilmeisesti strategisiin paikkoihin sijoitettuja, upseerien johtamia joukkoja.

”He eivät tarvinneet linnoituksia, koska valtio suojeli heitä.” Professori Harald Meller Nebran valtakunnan armeijasta

Nebralaiset eivät rakentaneet linnoituksia, koska valtakunnan armeija oli niin suuri ja hyvin aseistettu, ettei kukaan uskaltanut hyökätä.

”He eivät tarvinneet linnoituksia, koska valtio suojeli heitä”, Meller toteaa.

Hän uskoo, että kun Nebran hallitsija kuoli, sotilaiden kirveet kerättiin pois ja haudattiin, ja uusi hallitsija aseisti sotilaat omilla aseillaan.

Mellerin mukaan moni asia viittaa siihen, että Úněticen kulttuuri perusti Pohjois-Euroopan ensimmäisen oikean valtion, ja Nebran kiekolla oli siinä tärkeä rooli.

Taivaskiekko antoi valtaa

Nebran kiekon sisältämä tähtitieteellinen tieto ei todennäköisesti ole peräisin pronssikauden Saksasta vaan Babyloniasta.

Taivaskiekon monimutkaisen kalenterin luominen edellyttää yötaivaan tutkimista vähintään 40 vuoden ajan. Se on kuitenkin lähes mahdotonta Saksassa, missä taivas on usein pilvessä.

”Lähi-idässä sen sijaan taivas on lähes aina kirkas. Muinaisessa Babyloniassa oli tähtitieteilijöitä, jotka tiesivät taivaasta kaiken”, Harald Meller toteaa.

Hän uskookin, että vuoden 1800 eaa. tienoilla joku korkea-arvoinen henkilö Nebran kuningaskunnasta matkusti 4 400 kilometrin päähän Babyloniaan opiskelemaan tähtitiedettä.

Pronssikiekko oli tärkeä, koska uuden aurinko-kuukalenterin avulla Nebran hallitsija pystyi hallitsemaan aikaa, mikä Mellerin mukaan on ollut aina vallankäytön väline.

Hän uskoo, että taivaskiekko kätkettiin alkuun alamaisilta, koska tieto aurinko-kuukalenterista haluttiin salata.

”Vain hallitsija ja ehkä hänen poikansa tiesivät, miten kiekkoa käytettiin. Se oli vallankäytön ja tiedon väline, sillä todellinen avain valtaan on aina ollut pikemminkin tieto kuin kulta”, Meller toteaa.

Meller uskoo, että salaisen tiedon avulla hallitsijat pystyivät muuttamaan vanhan, lähes tasa-arvoisen maanviljelijäyhteiskunnan hierarkkiseksi valtioksi:

”Miten vakuuttaa ihmiset siitä, että on järkevää antaa kaikki rikkaudet ja valta yhdelle ihmiselle? Se ei onnistu pelkästään aseilla, vaan se on pystyttävä oikeuttamaan.”

Oikeutuksen tarjosi kenties taivaskiekko. Nebran hallitsijoilla oli Mellerin mukaan kuitenkin myös toinen etu, jonka ansiosta heidän mahtinsa ulottui laajalle.

Nebran hallitsijat eristivät Skandinavian

Taivaskiekon analyysit osoittavat, että nebralaiset matkasivat kauas voidakseen valmistaa pronssia. Kiekon pronssiseoksen sisältämä kupari on peräisin Mitterberg-vuorelta Itävallasta, ja tina ja kuvioiden kulta ovat peräisin Cornwallista Englannista.

Pronssikauden kauppareitit kulkivat Nebran läpi, minkä ansiosta Nebran hallitsijat pystyivät valvomaan metallikauppaa.

Nebran valtakunnan kauppayhteyksiä
© Shutterstock

Harald Mellerin mukaan Nebra liittoutui todennäköisesti naapurikansojensa kanssa, ja sillä oli luultavasti tiiviit yhteydet myös Kaakkois-Espanjassa vaikuttaneeseen El Argar -kulttuuriin. Näin Nebra hallitsi huomattavaa osaa Euroopasta.

”Nebra hallitsi Alpeilta tuodun kuparin ja Englannin tinan myyntihintaa, sillä nebralaiset tiesivät ainoina tuotteen hinnan kuljetusketjun molemmissa päissä”, selittää Meller, joka uskoo, että erityisesti Pohjoismaat kärsivät Nebran metallimonopolista.

Tutkimukset nimittäin osoittavat, että muusta Euroopasta poiketen Skandinavia joutui ilmeisesti tulemaan vuosisatojen ajan toimeen ilman pronssia. Mellerin mukaan tämä voi olla syynä siihen, että arkeologit ovat löytäneet Tanskasta úněticelaisten pronssitikareista tehtyjä piikivikopioita – ilmeisesti pronssi oli tanskalaisille saavuttamattomissa.

Skandinavian asukkaat joutuivat tyytymään piikiveen.

Harald Meller pitää Tanskasta löydettyä Hindsgavlin piikivitikaria osoituksena skandinaavien pronssin puutteesta. Nebra esti Skandinavian asukkaita saamasta pronssia. Niinpä skandinaavinen aseseppä valmisti piikivestä Úněticen kulttuurille tyypillisten pronssitikarien tarkkoja kopioita – valupursetta myöten.

© Nationalmuseet, Danmark/Arnold Mikkelsen: https://samlinger.natmus.dk/do/asset/9584

Toisaalta arkeologit ovat löytäneet runsaasti pronssiaseita muun muassa Tanskan eteläpuolelta Mecklenburgista, ja tanskalaista meripihkaa on kulkeutunut samoihin aikoihin etelään Úněticen kulttuurin alueelle. Meller uskoo, että Nebran hallitsijat antoivat pohjoisille liittolaisilleen pronssiaseita vastineeksi meripihkasta ja kenties myös skandinaavisista orjista.

Luultavasti Nebran hallitsijat rikastuivat hallitsemalla metallien kauppaa.

Hallitsijat kahmivat rikkauksia

Vaikuttaa siltä, että Nebran hallitsijat rakensivat vuosisatojen kuluessa hierarkkisen yhteiskunnan, jossa kaikki tiesivät paikkansa. Oletus perustuu löydettyihin hautaesineisiin, jotka kuvastavat vainajan asemaa yhteiskunnassa. Tavallisten ihmisten haudoista ei ole löydetty lainkaan hauta-antimia tai korkeintaan joitakin saviastioita.

Virkamiehet ja upseerit saivat hautaansa esimerkiksi yhden pronssitikarin tai -kirveen, ja eliitin haudoista on löydetty kirveitä, tikareita ja esimerkiksi kultaisia hiusrenkaita.

Valtahierarkia

Tutkijoiden mukaan muinaisten nebralaisten haudoista löydetyt esineet kuvastavat vainajien asemaa. Eri yhteiskuntaluokkiin kuuluneet vainajat saivat mukaansa erilaisia esineitä.

HISTORIA

Ei hauta-antimia:

Monista haudoista ei ole löydetty lainkaan esineitä. Nämä vainajat olivat ehkä orjia.

HISTORIA

Saviruukut:

Toiseksi suurin ryhmä sai hautaansa saviastioita. He olivat mahdollisesti maanviljelijöitä ja rivisotilaita.

HISTORIA

Kirveet, tikarit ja vaateneulat:

Hierarkian keskitasolla olivat upseerit ja virkamiehet. He saivat hautaan mukaansa kirveen, tikarin tai vaateneuloja.

HISTORIA

Kultaiset hiusrenkaat:

Toiseksi ylimpänä valtahierarkiassa oli eliitti, kuten kenraalit ja aateliset. Heidän tärkeimpiä hauta-antimiaan olivat kultaiset hiusrenkaat, joiden lukumäärä riippui vainajan arvoasemasta.

HISTORIA

Kivikirveet, miekat ja rannerenkaat:

Nebran seudulla kohoavien hautakumpujen kaivaukset osoittavat, että valtakunnan hallitsijoille annettiin aivan tietynlaisia hautalahjoja. Vaateneulojen, hiusrenkaiden ja kultaisten rannerenkaiden ohella yksi tärkeimmistä hauta-antimista oli suuri kivikautinen kivikirves. Se symboloi hallitsijan polveutumista muinaisista päällikkösuvuista.

HISTORIA

Hierarkian huipulla oli yksi tai useampi ruhtinas, joiden hautaesineet olivat hienompia kuin muiden – ja aina tietyn kaavan mukaisia. Vuonna 1877 arkeologit tutkivat hautakumpua Leubingenin lähistöllä noin 50 kilometriä Nebrasta länteen.

Kummusta, joka on ajoitettu hautakammiossa säilyneiden puupalkkien perusteella noin vuoteen 1942 eaa., löydettiin miehen jäännökset, sekä kaksi tikaria, kaksi pronssikirvestä, kultainen rannerengas, kaksi vaateneulaa ja kaksi kultaista hiusrengasta.

Täsmälleen samat hauta-antimet on sittemmin löydetty kahdesta muustakin nebralaisen hallitsijan hautakummusta eli Helmsdorfin ja Bornhöckin haudoista. Harald Mellerin mukaan hautaesineet olivat hallitsijoiden tunnusmerkkejä:

”Hallitsijat loivat vallalleen ja asemansa oikeutukselle symboleja – kuten myöhemmin Ranskan kuninkaiden kruunu, valtakunnanomena ja valtikka.”

Pömmelten paalukehä on Saksan versio Stonehengestä.

Arkeologit ovat rekonstruoineet Pömmelten muinaisen paalukehän, joka muistuttaa monin tavoin Stonehengeä.

© Niels-Peter Granzow Busch/HISTORIA

Pronssikautinen saksalainen suurvalta

Nebran valtakunta oli olemassa noin 600 vuotta. Vuosisatojen saatossa siitä kehittyi suurvalta, jolla oli yhteyksiä nykyisen Irakin alueelle asti.

Meller viittaa etenkin kahdesta haudasta löydettyihin suuriin kivikirveisiin. Ajoituksen perusteella kirveet ovat parituhatta vuotta vanhempia kuin hautojen vainajat. Meller uskoo, että Nebran hallitsijat löysivät muinaiset kivikirveet maasta ja julistivat:

”Esi-isäni olivat jättiläisiä ja kuninkaita – ja kirves symboloi heidän mahtiaan.” Todellisuudessa kirveitä ei käytetty kivikaudella iskukirveinä vaan kiiloina puunrunkojen halkaisemiseen.

Noin vuoteen 1800 eaa. ajoitettu Bornhöckin hauta on löydetyistä kuningashaudoista nuorin. Valtavan hautakummun läpimitta oli lähes 80 metriä ja korkeus 15 metriä.

”Se oli niin suuri, että koko tämän museo olisi mahtunut sen sisään”, Meller huomauttaa.

Professorin mukaan voi hyvinkin olla, että Nebran hallitsijoiden ylellisyyden tavoittelu johti heidän tuhoonsa.

Pömmelten paalukehä Nebran valtakunnassa

Nebran valtakunta otti haltuunsa Pömmelten paalukehän, jonka yhteyteen kasvoi jopa 4 000 asukkaan ”suurkaupunki” pitkätaloineen.

© Landesamt für Denkmalpflege und Archäologie Sachsen-Anhalt/Karol Schauer

Taivaskiekon sisältämä tieto unohtui

Nebran valtakunta oli olemassa noin 600 vuotta. Valtakunnan loppuaikoina Nebran hallitsijat ilmeisesti kadottivat astronomisen tietämyksen, johon heidän mahtinsa perustui.

Taivaskiekon analyysit osoittavat, että sitä muokattiin ajan kuluessa useita kertoja, eikä sitä lopulta voitu enää käyttää aurinko-kuukalenterina, vaan siitä oli tullut pelkkä myyttinen vallan symboli.

”Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten tieto voi kadota, jos kulttuurilla ei ole kirjoitettua kieltä.” Professori Harald Meller Nebran kiekosta

Nebran hallitsijoiden ongelma oli se, ettei valtakunnassa tunnettu kirjoitusta. Kaikki tieto piti välittää suullisesti, ja jossain vaiheessa ketju ilmeisesti katkesi eikä uusi hallitsija enää oppinut käyttämään taivaskiekkoa.

”Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten tieto voi kadota, jos kulttuurilla ei ole kirjoitettua kieltä”, Meller kiteyttää.

Aurinkoamuletti Tanskasta

Tutkijat uskovat, että viimeisessä vaiheessa Nebran kiekko kiinnitettiin varteen hieman tämän Tanskasta löydetyn meripihka-amuletin tapaan.

© Nationalmuseet, Danmark/Jesper Weng

Nebran hallitsijat menettivät valtansa oikeutuksen, eikä edes vahva armeija voinut enää pelastaa heitä.

”Yleensä valtiot huolehtivat siitä, etteivät yhteiskunnan taloudelliset erot kasva liian suuriksi. Sitä ei tuohon aikaan ymmärretty, ja rikkaat vain rikastuivat”, Meller arvelee.

Hänen mukaansa Santorinin saaren tulivuorenpurkausta seuranneet rutto ja katovuodet saattoivat heikentää Nebraa, mutta lopullisen romahduksen aiheutti todennäköisesti vallankumous.

”Hallitsija tarvitsee sortovallassakin kansan tuen. Kun se menetetään, asiat voivat edetä nopeasti”, selittää Meller, ja vertaa Nebraa vuonna 1989 teloitetun Romanian diktaattorin Nikolae Ceauşescun kohtaloon.

”Ceauşescu seisoi palatsinsa parvekkeella Bukarestissa ja kuvitteli ihmisten huutavan: ’Olet paras!’ Tosiasiassa kansa huusi: ’Sinä kuolet!’ Tv-kuvissa voi selvästi nähdä hetken, jolloin Ceauşescu tajusi, että hänen aikansa oli ohi.”

Sama tapahtui Mellerin mukaan todennäköisesti myös Nebran valtakunnassa, ja lopulta taivaskiekko uhrattiin jumalille Mittelbergin kukkulan laella epätoivoisena yrityksenä pelastaa valtakunta.

Taivaskiekko haudattiin Mittelbergin kukkulalle nykyisen Nebran kylän lähelle.

Taivaskiekon kätköpaikalta Mittelbergin kukkulalta voi ihailla seudun laajoja metsiä. Museo on rakennuttanut kukkulan laelle komean tornin.

© Niels-Peter Granzow Busch/HISTORIA

Mellerin mukaan Nebran kiekon tarina osoittaa, että esivanhempamme oli paljon kyvykkäämpiä kuin luulemme:

”Arkeologeina ja historioitsijoina tiedämme, mitä ihmiset söivät, miten he elivät ja mitä he metsästivät. Mutta meidän on vaikea tietää, mitä esivanhempamme ajattelivat, koska he eivät jättäneet filosofiateoksia. Nebran kiekon avulla voimme nähdä vilahduksen heidän loistavista aivoistaan.”