Arkeologian harrastaja teki ”vuosisadan kultalöydön” Norjassa
Lääkärin määräyksestä ulkoilemassa ollut 51-vuotias norjalainen löysi noin vuodelta 500 peräisin olevan aarteen.
Kulta-aarre kuvattuna heti sen jälkeen, kun 51-vuotias amatööriarkeologi Erlend Bore oli löytänyt sen.
Lounais-Norjassa sijaitsevasta Rennesøyn saaresta 51-vuotias mies löysi metallinilmaisimellaan hieman yli 100 grammaa kultaa. Löytö on puhuttanut asiantuntijoita paljon.
”Tämä on vuosisadan kultalöytö Norjassa. Todella harvoin löydetään näin paljon kultaa kerralla”, toteaa Stavangerin yliopiston arkeologisen museon johtaja Ole Madsen.
Löydön takana on 51-vuotias norjalainen Erlend Bore.
Ennen kesälomaansa Bore tarvitsi harrastuksen, joka saisi hänet nousemaan sohvalta, koska lääkäri oli kehottanut häntä liikkumaan enemmän.
Niinpä Bore osti elämänsä ensimmäisen metallinilmaisimen ja alkoi kuljeskella sen kanssa elokuussa Rennesøyn rannoilla.
Ensin Bore löysi limsatölkin ja norjalaisen lantin. Sitten hän siirtyi kauemmas rannasta ja metallinilmaisin alkoi piipittää maamöykyn kohdalla.
”Aluksi luulin löytäneeni suklaakolikkoja tai merirosvoteemaista leikkirahaa. Se oli epätodellista”, kertoo Bore. Hän totesi sydämensä sykkivän aina vain kiivaammin, kun hän tajusi, mitä oli löytänyt.
Erlend Bore piti käsissään yhdeksää yksipuolista rahaa, jota kutsutaan brakteaatiksi, ja kultahelmiä, jotka olivat aikoinaan muodostaneet yhdessä hienon kaulakorun, sekä kolmea kultasormusta.
Kaikki esineet olivat peräisin 500-luvulta, jolloin kansainvaellusaika oli päättymässä Pohjolassa. Tuolloin useat kansat muuttivat uusille alueille Euroopassa.
Asiantuntijoiden mukaan korut olivat taitavien kultaseppien tekemiä ja niiden käyttäjät kuuluivat yhteiskunnan eliittiin.
Merkittävin löytö yli sataan vuoteen
Samasta paikasta löydetään ani harvoin näin paljon ohuita, rahan kaltaisia riipuskoruja. Vastaavia löytöjä ei ole tiettävästi tehty Norjassa 1800-luvun jälkeen.
Toinen asia, joka tekee löydöstä harvinaislaatuisen, on kolikkomaisten kultariipusten ulkonäkö.
Ero niihin noin 1 000 kultabrakteaattiin, jotka Skandinaviasta on tähän mennessä löydetty, on selvä.
Kultariipusten tavallinen aihe on Odin-jumala, joka parantaa poikansa Balderin sairaan hevosen. Kyseinen myytti symboloi tuolloin uudistumista ja ylösnousemusta, ja korun uskottiin suojaavan kantajaa sairauksilta ja vastoinkäymisiltä.
Rennesøyn koruissa näkyy kuitenkin vain lyyhistynyt hevonen, jonka jalat ovat vääntyneet ja kieli roikkuu suusta.
Tutkijoilla on toki aavistus siitä, mitä ennen tuntematon symboli tarkoitti, kertoo Stavangerin yliopiston professori Sigmund Oehrl, joka on brakteaattien ja niiden vertauskuvien asiantuntija.
”Rooman valtakunnassa tuolloin yleistyneen kristillisen symbolin, ristin, tapaan hevonen symboloi paitsi sairautta ja hätää myös toivoa paranemisesta ja uudesta elämästä”, selittää Oehrl.
Kaikki ennen vuotta 1537 valmistetut esineet ja ennen vuotta 1650 lyödyt rahat ovat Norjassa valtion omaisuutta, ja ne pitää luovuttaa viranomaisille. Arvokkaista löydöistä pitävät huolta maan museot.