Antiikin aikainen kaupunki kartoitettiin ilman kaivauksia
Italialainen kaupunki vuodelta 241 eaa. saatiin jälleen päivänvaloon, vaikka se onkin edelleen kahden metrin syvyydessä maan alla. Tutkijat pääsevät nyt tarkastelemaan lähemmin kaupungin amfiteatteria, kauppoja ja suurta monumenttia.
Arkeologit ovat ensimmäistä kertaa onnistuneet luomaan yksityiskohtaisen kuvan kokonaisesta antiikin aikaisesta kaupungista ilman minkäänlaisia kaivauksia.
Kreikkalaisen historioitsijan Polybioksen (230-120 eaa.) mukaan Roomasta noin 50 kilometriä pohjoiseen sijainnut Falerii Veteresin kaupunki nousi kapinaan roomalaisia vastaan vuonna 241 eaa., mutta kapina epäonnistui.
Kapinan jälkeen kaupunki poltettiin, ja henkiinjääneiden kaupunkilaisten käskettiin asettua asumaan tasaiselle pellolle, jota oli vaikea puolustaa.
Tästä sai alkunsa Falerii Novin kaupunki, jota Cambridgen ja Gentin yliopistojen tutkijat ovat kartoittaneet mönkijän ja maatutkan avulla.
Tutkijat vetivät mönkijän avulla maatutkaa pitkin maatalousmaata, joka nykyään peittää Falerii Novin.
Uudella teknologialla lisää tarkkuutta
Laite ottaa tutkakuvia maasta 12,5 sentin välein ja luo niiden avulla kartan siitä, mitä maan alla on.
Kartassa näkyy paljon yksityiskohtia, joita maatutkan ensimmäiset prototyypit eivät vielä pystyneet näyttämään, kun laitetta testattiin Falerii Novissa 1990-luvulla.
Kaivausmenetelmällä veisi vuosia ennen kuin antiikin aikaisista kaupungeista pystyttäisiin tunnistamaan teitä ja rakennuksia.
Mutta tutkimalla syviä maakerroksia maatutkan avulla kuukausien ajan tutkijat onnistuivat kartoittamaan koko 30,5 hehtaarin (noin 45 jalkapallokenttää) kokoisen kaupungin.
Tiet, temppelit ja teatteri erottuvat kuvissa selvästi, ja maatutkalla on tunnistettu jopa vesijohtoja – joita ei ole vain teiden varsilla vaan myös talojen alla.
Maatutka paljastaa, mitä maan alla piilee:
1) Kauppoja
2) Temppeli
3) Amfiteatteri
4) Tori
5) Kaupungin julkinen kylpylä
6) Suuri tuntematon monumentti
7) Temppeli
Tutkijat iloitsevat jo siitä, että tulevaisuudessa maatutkaa voidaan käyttää esimerkiksi modernien rakennusten alla olevan maan tutkimiseen, sillä kaivauksiin rakennusten alla harvemmin heruu lupia.
