5 mysteeriä, jotka valvottavat arkeologeja
Ovatko Atlantiksen rauniot jossakin meren pohjassa? Kätkivätkö natsit valtavat määrät kultaa vanhaan junanvaunuun? Maailma on täynnä tarunomaisia kertomuksia, joiden todenperäisyyttä arkeologit ovat yrittäneet selvittää ja jotka ovat houkutelleet aarteenetsijöitä kautta aikojen.
Graalin maljan löytyminen on ollut monen aarteenetsijän ja arkeologin suurin unelma.
1) Graalin malja
Aina siitä lähtien, kun ranskalainen runoilija Chrétien de Troyes 1100-luvulla kirjoitti romanssissaan pyhästä Graalin maljasta, tarina on kiehtonut ihmisiä kaikkialla maailmassa.
Kertomukset vaihtelevat, mutta yhteistä niille on se, että malja yhdistetään tarinaan Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta – vaikka Raamatussa maljaa ei mainitakaan.
Uskomuksen mukaan malja oli joko se astia, josta Jeesus joi viimeisellä ehtoollisella, tai ruukku, johon hänen vertaan valutettiin ristiinnaulitsemisen jälkeen.
Graalin maljalle annetaan kertomuksissa usein maagisia ominaisuuksia ja suunnaton arvo, minkä vuoksi monet toivorikkaat aarteenetsijät ovat yrittäneet löytää sitä vuosisatojen ajan.
Valitettavasti vaikuttaa siltä, että Graalin malja on pelkkä myytti.
2) Valkoinen laiva
White Ship eli Valkoinen laiva – jota myös 1100-luvun Titaniciksi kutsutaan – oli vankka alus, joka upposi vuonna 1120 matkallaan Ranskasta Englantiin.
Laivassa oli noin 300 matkustajaa, mukana monia aatelisia sekä Englannin kuninkaan Henrik I:n poika, kruununprinssi William Adelin.
Tarinan mukaan alus ajoi karille Englannin kanaalissa, ja koska suuri osa sen matkustajista ja miehistöstä oli rankassa humalassa, seuraukset olivat kohtalokkaat.
Laivan matkustajista lähes kaikki hukkuivat, myös kruununperijä, ja hänen kuolemansa johti vuosia kestäneeseen sisällissotaan Englannissa.
Tarina haaksirikosta jäi elämään, ja vuosien mittaan on esitetty lukuisia salaliittoteorioita siitä, mitä todella tapahtui.
Valkoisen laivan hylkyä ei koskaan löydetty. Ehkä sen jäännöksiä on silti edelleen löydettävissä jossakin meren pohjassa?
3) Natsien kulta
Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen niin historiantutkijat kuin aarteenetsijät ovat yrittäneet päästä natsien sodan loppupuolella piilottamien aarteiden jäljille.
Tasaisin väliajoin arvoesineitä, esimerkiksi natsien varastamaa taidetta, putkahtaakin esiin, ja siksi monet toivorikkaat jatkavat etsintöjään nopean voiton toivossa.
Viimeksi vuonna 2016 maailmalle kiiri huhuja suuren natsiaarteen löytymisestä.
Tuolloin kaksi puolalaista aarteenetsijää väitti paikallistaneensa tarunhohtoisen junan, jonka natsien kerrotaan täyttäneen ääriään myöten kullalla, jalokivillä ja taiteella sodan viimeisinä aikoina ja piilottaneen sitten maanalaiseen tunneliin.
Turisteja, arkeologeja, puolalaisia viranomaisia ja tiedotusvälineiden edustajia kaikkialta maailmasta saapui Puolaan Wałbrzychin kaupunkiin todistamaan junan löytymistä.
Kuten arvata saattaa, junaa ei löydetty, eikä siis vieläkään tiedetä, onko kertomus natsien aarrejunasta totta vai tarua.
4) Eldorado
Etelä-Amerikkaan 1500-luvulla saapuneiden espanjalaisten valloittajien keskuudessa levisi myytti Eldoradosta – maasta tai kaupungista, jossa oli mittaamattomat määrät kultaa ja jalokiviä.
Yksi myytin alullepanijoista oli ilmeisesti espanjalainen Sebastián de Benalcázar. Hän matkusti 1500-luvun alussa ympäri nykyistä Kolumbiaa, jossa paikalliset kertoivat hänelle Eldoradosta.
Alun perin Eldorado ei ollut vauras ihmeiden maa vaan paikallinen kuningas, ”El Dorado”. Tarinan mukaan kerran vuodessa järjestettävässä seremoniassa kuninkaan päälle ripoteltiin kultapölyä ja hänet vietiin veneellä järvelle, jossa hän hyppäsi veteen ja uhrasi järvelle rikkauksia. Alkujaan El Dorado tarkoitti siis ”kullattua miestä”.
Tarina ei ole tuulesta temmattu, sillä seremonia on tunnettu Kolumbiassa Guatavitajärven alueella eläneen muisca-kansan keskuudessa. Toisaalta 1500-luvulla tapaa ei ollut noudatettu enää pitkään aikaan.
Joka tapauksessa tarina johti vuosisataiseen kultajahtiin, ja ajan mittaan Eldorado alkoi merkitä kultaista kaupunkia.
Sebastián de Benalcázar lähti itse etsimään kultaa Guatavitajärjvelle, ja hänen jälkeensä sinne on tehty monia etsintäretkiä, jotka ovat vaatineet lukuisia ihmishenkiä – sekä retkikunnan osallistujien että onnettomuudekseen alueen lähistöllä asuneiden intiaanien.
Saksalainen luonnontutkija Alexander von Humboldt arvioi, että järvessä on kultaa miljoonien arvosta. Järveä on yritetty myös kuivattaa aarteen toivossa, mutta löydöt ovat olleet vähäisiä, muutamia koruja ja kultaesineitä. Todennäköisesti Eldoradon kultaista kaupunkia ei ole ollut olemassa.
5) Atlantis
Kreikkalaisen filosofi Platonin mukaan Atlantis oli jo kauan ennen Platonin syntymää olemassa ollut mahtava ja vauras saarivaltio, joka oli lopulta vajonnut mereen.
Vaikka useimmat pitävät Platonin 2 500 vuotta vanhaa kuvausta fiktiona, 1600-luvulla heräsi henkiin uskomus, että Atlantiksen kaltainen saarivaltio tai kaupunki on ollut olemassa.
Ja niinpä ihmiset saivat taas uutta etsittävää.
Atlantiksen on jo monesti uskottu löytyneen, mutta toivo on osoittautunut turhaksi. 1700-luvulla ruotsalainen tutkija yritti jopa todistaa, että Atlantis, kulttuurin kehto, on itse asiassa sijainnut Ruotsissa.
Kuvassa yksi näkemys mereen vajonneesta Atlantiksesta.