Kevällä 2008 kansainvälinen arkeologiryhmä etsi pienen eteläespanjalaisen Valencinan kaupungin lähellä lisää tietoa erikoisesta hautapaikasta, jonka he ovat löytäneet saarnin juurelta.
Haudassa oli 5 000 vuotta vanhan kalkoliittisella kaudella eli kuparikaudella eläneen ihmisen luurangon jäännökset. Kalkoliittinen kausi on kivikauden ja pronssikauden välinen ajanjakso, jolloin esineitä alettiin valmistaa luonnon kuparista.
Arkeologit olivat vakuuttuneita siitä, että he ovat löytäneet Iberian niemimaan silloisen yhteiskunnan merkittävimmän henkilön jäännökset.
Hauta oli rakennettu suurista kivistä, ja sen ympärillä yli 60 pienempää hautaa. Luista selvisi, että ympäröivistä haudoista poiketen hautaan oli haudattu ainoastaan yksi henkilö, mikä tarkoittaa sitä, että kyseessä oli kalkoliittisen kauden yhteiskunnan johtohahmo.
Kaiken lisäksi hauta oli tulvillaan rikkauksia, joita ei yleensä ole löydetty samalta ajalta peräisin olevista haudoista. Luurangon jäännösten ympärillä on arvokkaita hautalahjoja, kuten strutsinmunankuori, vuorikristallikoristeinen tikari ja ennen kaikkea arvokas norsun syöksyhammas, jonka vuoksi vainajaa alettiin kutsua ”norsunluukauppiaaksi”.
Kansainvälinen arkeologiryhmä päätteli, että norsunluukauppiaan on täytynyt olla tuon ajan yhteiskunnan merkittävin henkilö.
Arkeologit totesivat ensimmäisessä raportissaan, että kyseessä on todennäköisesti mies. Tämä päätelmä perustui luurangon lantiosta tehtyihin analyyseihin ja kalkoliittisen kauden sosiaaliseen hierarkiaan, jossa naispuoliset johtajat olivat todellinen harvinaisuus.
Arkeologit yllättyivät perusteellisesti
Norsunluukauppiaan luiden ensimmäisistä tutkimuksista on kulunut noin 15 vuotta.
Nyt Sevillan yliopiston tutkijat ovat analysoineet luita uudelleen ja todenneet, että haudassa maannut korkea-arvoinen henkilö onkin ollut nainen.
”Naisen luiden analyysissä selvisi, että hän oli johtava hahmo yhteisössä aikana, jolloin naisilla ei yleensä ollut vastaavaa asemaa”, toteaa tutkimuksen johtaja Sevillan yliopiston esihistorian professori Leonardo García Sanjuán.
Tutkijoiden mukaan ”norsunluunainen” – kuten häntä nyt kutsutaan – oli aikanaan hyvin epätyypillinen ja merkittävä johtaja Iberian niemimaalla.
Sen lisäksi, että hän oli nainen, jolla oli huomattavan korkea asema silloisessa yhteisössä, näyttää siltä, että hän ei ollut saanut valtaansa perintönä. Toisin sanoen hän nousi asemaansa henkilökohtaisten saavutustensa ja taitojensa ansiosta.
”Kalkoliittisella kaudella kuolleiden vauvojen haudoista ei ole löydetty hautalahjoja, mikä viittaa siihen, että korkea asema ei tuolloin periytynyt”, sanoo Leonardo García Sanjuán.
Sukupuoli paljastui hampaan kiilteestä
Tutkijat halusivat tutkia uudelleen luurangon lantiota, jota oli tutkittu jo vuonna 2008. Naisten lantio on suurempi ja leveämpi kuin miesten, mikä yleensä helpottaa sukupuolen tunnistamista.
Lantion alue oli kuitenkin niin huonossa kunnossa, että espanjalaistutkijoiden oli turvauduttava toisenlaiseen menetelmään: sukupuolikromosomit saatiin selville hampaan kiilteestä.
Tutkijat selvittivät, oliko luurangon hammaskiilteessä niin sanottua AMELX-geeniä. Tämä geeni sijaitsee X-kromosomissa.
Ihmisellä on kaksi sukupuolikromosomia, X ja Y. Naisilla on kaksi X-kromosomia, kun taas miehillä on yksi X-kromosomi ja yksi Y-kromosomi.
AMELX-geenin sijainti ja koko ovat erilaiset X- ja Y-kromosomissa, joten norsunluunaisen sukupuoli selvisi pian, kun tutkimustulokset valmistuivat.
Menetelmä on läpimurto muinaisten luiden tutkimuksissa, ja tutkijat suosittelevatkin sitä myös tulevissa tapauksissa, joissa pitää määrittää sukupuoli ikivanhojen luunkappaleiden perusteella.
Naisten roolia on vähätelty
Tutkijoiden uudet havainnot haudassa maanneesta vainajasta herättävät kysymyksiä naisten roolista noin 5 000 vuotta sitten.
Muinaisten sivilisaatioiden hierarkiat kuvataan usein miesvaltaisina, mutta on käynyt ilmi, että asia ei ehkä ollutkaan niin mustavalkoinen kuin tähän asti on arveltu.
Pohjois-Euroopan viikinkien ja Etelä-Amerikan muinaisten mayojen jäännöksistä tehdyt arkeologiset löydöt ovat jo aiemmin osoittaneet, että naiset olivat usein tasavertaisia sotureita miesten kanssa ja että naisetkin pääsivät yhteisön hierarkian huipulle.
Niin kävi myös Iberian niemimaalla eläneelle norsunluunaiselle 5 000 vuotta sitten.