Arkeologit löysivät vuonna 1932 joukon luurankoja Skhūlin luolasta lähellä Karmel-vuorta Israelissa ja luulivat aluksi, että ne kuuluivat 40 000 vuotta vanhaan Homo heidelbergensis -lajiin.
Nykyisin monet tutkijat ovat kuitenkin vakuuttuneita siitä, että luurangot kuuluivat sen sijaan oman Homo sapiens -sukuhaaramme varhaisimpiin ihmisiin, ja että löydetyt ihmiset elivät todennäköisesti 90 000–120 000 vuotta sitten.
Kukaan ei ole aikaisemmin yrittänyt luoda uudelleen ketään Skhūlin luolan ihmisistä.
Nyt brasilialainen 3D-animaattori Cicero Moraes on luonut uudelleen Skhūl V:nä tunnetun luolasta löytyneen luurangon kasvonpiirteet.
Taiteilijan mukaan uudelleen luodut kasvonpiirteet paljastavat ”miehen olleen vahva ja valmis taistelemaan selviytymisestä".
Uusi teknologia paljasti luurankojen iän
Arkeologit olettivat pitkään, että Skhūlin luolasta löydetyt luurangot olivat nuorempia kuin naapuriluolasta löydetyt neandertalin luurangot.
He olettivat myös, että Skhūlin luurangot polveutuisivat näistä kaukaisista sukulaisista, mutta nykytekniikka on kumonnut tämän teorian.
Uudet ajoitusmenetelmät paljastivat, että Skhūlin luurangot saattavat olla jopa 120 000 vuotta vanhoja – ja siten ehkä vanhimmat löydetyt Homo sapiensit, toteaa maineikas yhdysvaltalainen Smithsonian-museo.
Tämä tarkoittaa, että löydetyt ihmiset elivät monien muiden Israelia ja Lähi-itää tuohon aikaan asuttaneiden ihmislajien rinnalla eivätkä syrjäyttäneet niitä.
"Perusteena oli kallon 3D-skannaus. Kallon kunto oli erittäin hyvä, sillä sen tärkeät osat olivat jäljellä ja asiantuntijat olivat luoneet pienet osat uudelleen", kertoo Cicero Moraes, joka tehnyt varhaisihmisen tuoreen mallinnuksen.