3 000 vuotta vanhojen ulostekerrosten raapiminen ei kuulosta kaikkein kiinnostavimmalta työtehtävältä. Itävaltalaiselle tutkijaryhmälle Hallstattin suolakaivoksessa sijaitsevat kasat ihmisulostetta olivat kuitenkin kultakaivos.
Ulosteiden loispitoisuus antoi tutkijoille uutta tietoa tuon ajan ruokavaliosta ja elämäntavoista. Analyysit viittasivat siihen, että [pronssikautisten ihmisten] (https://historianet.fi/kulttuuri/arkeologia/pronssikausi-metalliseos-joka-levisi-etanan-vauhtia) ruokailutottumukset saattoivat olla edistyneemmät kuin aiemmin on luultu.
Ulosteet ovat peräisin kaivosmiehistä, jotka louhivat suolaa Hallstattin kaivoksista yli 3 000 vuotta sitten. Kaivostyöläiset ulostivat kaivokseen, ja ulosteet ovat säilyneet noin kahdeksassa asteessa pysyneen lämpötilan ja suuren suolapitoisuuden ansiosta.
Hyvien olosuhteiden ansiosta tutkijat voivat nyt tutkia säilyneiden ulosteiden loisia DNA- ja proteiinianalyyseillä.
Uusi tekniikka lisäsi ymmärrystä
"Viime aikoihin asti esihistoriallisten ihmisten ulosteita on tutkittu mikroskoopilla. Uusien työkalujen ansiosta tietämys laajenee valtavasti", sanoi Kerstin Kowarik Wienin lääketieteellisestä yliopistosta, joka vastaa tutkimuksesta yhdessä Itävallan tiedeakatemian (ÖAW) ja Wienin luonnonhistoriallisen museon kanssa.
Tutkijat havaitsivat 35 näytettä analysoidessaan muun muassa sen, että niissä esiintyi yleisesti pyörö- sekä piiskamatoja.
Pronssikauden työläiset raatoivat tuntikausia syvällä maan alla. Löydöt osoittivat, että kaivos on ollut käytössä 7 000 vuotta.
Loismadot leviävät ihmisestä toiseen ulosteessa olevien munien kautta. Tartunta saadaan yleensä käsien tai ruuan välityksellä.
Heisimadon kaltaisten loisten puuttuminen oli kuitnekin tutkijoiden mielestä yhtä kiinnostavaa, sillä heisimato tarttuu esimerkiksi kypsentämättömän sian- ja naudanlihan tai kalan välityksellä.
Heisimadon puuttuminen antaa ymmärtää, että kaivostyöläiset joko kypsensivät ruokansa perusteellisesti tai että heidän syömänsä eläimet eivät kärsineet heisimadoista.
Löytö sai tutkijat keskittymään kaivostyöläisten ruuanlaittotottumuksiin, ja he aikovat nyt verrata tuloksia vastaaviin löydöksiin muualla Euroopassa, kertoi Itävallan tiedeakatemia ÖAW.