1 300 vuotta vanhoilla luurangoilla ei ollut jalkoja
Arkeologisissa kaivauksissa paljastui, että eteläamerikkalainen kansa leikkasi kuolleilta perheenjäseniltään jalat ja käytti niitä koruina.
Kaikkiaan löytyi 16 luurankoa, joilta oli irrotettu jalat kuoleman jälkeen.
Hautapaikan kaivauksissa Pohjois-Perussa on tullut ilmi todisteita erikoisesta käytännöstä Moche-kulttuurin (100–750 jaa.) ajalta. Haudoissa olleista 23 luurangosta 16:lta, joista osa oli lapsia, oli hakattu jalat irti.
Jalkojen irrottaminen oli kiintymyksen osoitus
Jalkojen irrottaminen vainajilta ei ollut tavatonta tuon ajan kansojen keskuudessa. Nykyihmisen silmin tapa voi tuntua käsittämättömältä, mutta Moche-kulttuurissa kyse oli kiintymyksen osoituksesta.
Irti leikkaamisen suorittivat yleensä perheenjäsenet, jotka tekivät jalkojen luista koruja. Moche-kansalla ei ollut kirjoitettua kieltä, joten kirjallisia lähteitä ei ole, mutta arkeologit uskovat, että luukorut olivat tapa muistella vainajaa, joten esimerkiksi äiti saattoi kantaa kuolleen lapsensa luita.
Ihmisen luista tehtiin myös lusikoita
Moche-kansa valmisti ihmisen luista myös käyttöesineitä. Joissakin haudoissa oli luista tehtyjä lusikoita. Niitä on ehkä käytetty juhlavissa seremonioissa, joissa muisteltiin vainajia.
- Luurankoja ei ole ajoitettu tarkalleen, mutta tutkijat arvelevat, että hautapaikka on Moche-kulttuurin viimeisiltä ajoilta. Paikalta on nimittäin löydetty myös yhdeksän luurankoa Mochea seuranneesta Chimù-kulttuurista, joka vaikutti alueella Moche-kulttuurin hävittyä 700-luvun lopulla. Chimù-kulttuuri puolestaan joutui väistymään inkojen tieltä 1400-luvulla.
Moche-kulttuuri valmisti muun muassa taidokkaita korva- ja kaulakoruja.