Triumfeihin osallistui tuhat­päinen joukko upseereita, sotilaita ja Rooman merkkihenkilöitä.

© Alamy/Imageselect

Ananas ja suippokärkiset kengät olivat pröystäilyn huippu

Roomalaiset pröystäilivät valtavilla triumfikulkueilla, kun taas 1700-luvun Englannissa saattoi vuokrata ananaksen illaksi, jos halusi näyttää menestyvältä.

Roomassa sotapäälliköt pöyhkeilivät kulkueella

Roomalaiset olivat pröystäilyn ­mestareita, eivätkä he sääs­tel­leet juhliessaan legiooniensa ­voittoja.

Voitokas sotapäällikkö järjesti ­kotiin palattuaan triumfi­kulkueen, jolla hän juhlis­ti saa­vu­tustaan. Kulkueessa esiteltiin sota­saalista, kuten orjia, kultaa ja eksoottisia eläimiä, ja siihen osallistui upseereita, sotilaita ja mahtimiehiä. Se oli kuitenkin ennen kaikkea kansanjuhla.

Kulkueen matka Rooman halki saattoi kestää useita päiviä soti­laiden ja sotasaaliin määrästä ­riippuen. Jokus kulkueiden mukana kulki myös suuria vaunuja, joihin oli ­lastattu arvokkaita taide-esineitä.

Triumfin järjestäjä järjesti juhlansa yhteydessä myös loisteliaita juhla-aterioita, erilaisia kilpailuja ja muuta viihdettä. Myös nämä tilaisuudet oli tarkoitettu kaikelle kansalle.

  • EDUT: Triumfikulkue oli monille tie valtaan. Triumfi lisäsi sotapääl­li­kön suosiota ja ­saattoi edistää tämän pääsyä poliittiseen virkaan.

  • HAITAT: Triumfit maksoivat omaisuuksia. Sotapäälliköt kilpailivat triumfiensa komeudessa ja käyttivät niihin valtavia rahasummia.

Norsut kuvastivat valtaa ja voimaa: Norsut viittasivat Rooman valloituksiin Afrikassa. Ne olivat myös Rooman vallan ja voiman symboli.

© Carole Raddato

Suipot kengänkärjet olivat vaurauden merkki keskiajalla

Keskiajalla rikkaiden aatelismiesten kes­kuudessa muotiin tulivat korostetun suipot ja terävät kengänkärjet, jotka saattoivat olla jopa 60 senttimetriä pitkät.

Syy epäkäytännölliseen kenkämuotiin oli yksinkertainen: pitkäkärkisissä kengissä ei voinut tehdä työtä, ja ne viestivät siten käyttäjänsä vauraudesta ja ylhäisestä asemasta.

Suippokärkimuodin uskotaan saaneen alkunsa Puolasta, josta se levisi nopeasti ­kaikkialle Euroopaan.

Suippokärkikengät olivat muotia myös Ranskassa

© Bibliothèque de l'Arsenal

Ananas oli statussymboli 1700-luvulla

Etelä-Amerikassa kasvava ananas oli suosittu statussymboli 1700-luvun Britanniassa, mutta hedelmät ­pilaantuivat helposti laivamatkalla. Ananaksia kasvatettiin myös kasvi­huoneissa, mutta se oli työlästä ja kallista. Niinpä yksi ananas ­saattoi olla nykyrahassa tuhansien eurojen arvoinen, ja ne olivat suosittuja ­koristeita rikkaiden juhlissa. Vähemmän varak­kaat saattoivat vuokrata ananaksen vaikka yhdeksi illaksi.

Vuokra-ananakset kiersivät juhlista toiseen, kunnes ne pilaantuivat.

© Shutterstock