Triumfeihin osallistui tuhatpäinen joukko upseereita, sotilaita ja Rooman merkkihenkilöitä.
Ananas ja suippokärkiset kengät olivat pröystäilyn huippu
Roomalaiset pröystäilivät valtavilla triumfikulkueilla, kun taas 1700-luvun Englannissa saattoi vuokrata ananaksen illaksi, jos halusi näyttää menestyvältä.
Roomassa sotapäälliköt pöyhkeilivät kulkueella
Roomalaiset olivat pröystäilyn mestareita, eivätkä he säästelleet juhliessaan legiooniensa voittoja.
Voitokas sotapäällikkö järjesti kotiin palattuaan triumfikulkueen, jolla hän juhlisti saavutustaan. Kulkueessa esiteltiin sotasaalista, kuten orjia, kultaa ja eksoottisia eläimiä, ja siihen osallistui upseereita, sotilaita ja mahtimiehiä. Se oli kuitenkin ennen kaikkea kansanjuhla.
Kulkueen matka Rooman halki saattoi kestää useita päiviä sotilaiden ja sotasaaliin määrästä riippuen. Jokus kulkueiden mukana kulki myös suuria vaunuja, joihin oli lastattu arvokkaita taide-esineitä.
Triumfin järjestäjä järjesti juhlansa yhteydessä myös loisteliaita juhla-aterioita, erilaisia kilpailuja ja muuta viihdettä. Myös nämä tilaisuudet oli tarkoitettu kaikelle kansalle.
EDUT: Triumfikulkue oli monille tie valtaan. Triumfi lisäsi sotapäällikön suosiota ja saattoi edistää tämän pääsyä poliittiseen virkaan.
HAITAT: Triumfit maksoivat omaisuuksia. Sotapäälliköt kilpailivat triumfiensa komeudessa ja käyttivät niihin valtavia rahasummia.
Norsut kuvastivat valtaa ja voimaa: Norsut viittasivat Rooman valloituksiin Afrikassa. Ne olivat myös Rooman vallan ja voiman symboli.
Suipot kengänkärjet olivat vaurauden merkki keskiajalla
Keskiajalla rikkaiden aatelismiesten keskuudessa muotiin tulivat korostetun suipot ja terävät kengänkärjet, jotka saattoivat olla jopa 60 senttimetriä pitkät.
Syy epäkäytännölliseen kenkämuotiin oli yksinkertainen: pitkäkärkisissä kengissä ei voinut tehdä työtä, ja ne viestivät siten käyttäjänsä vauraudesta ja ylhäisestä asemasta.
Suippokärkimuodin uskotaan saaneen alkunsa Puolasta, josta se levisi nopeasti kaikkialle Euroopaan.
Suippokärkikengät olivat muotia myös Ranskassa
Ananas oli statussymboli 1700-luvulla
Etelä-Amerikassa kasvava ananas oli suosittu statussymboli 1700-luvun Britanniassa, mutta hedelmät pilaantuivat helposti laivamatkalla. Ananaksia kasvatettiin myös kasvihuoneissa, mutta se oli työlästä ja kallista. Niinpä yksi ananas saattoi olla nykyrahassa tuhansien eurojen arvoinen, ja ne olivat suosittuja koristeita rikkaiden juhlissa. Vähemmän varakkaat saattoivat vuokrata ananaksen vaikka yhdeksi illaksi.
Vuokra-ananakset kiersivät juhlista toiseen, kunnes ne pilaantuivat.
