2. Salaperäinen käsikirjoitus täynnä salaista tietoa?
Voynichin käsikirjoitus Löydetty: 1600-luvulla Sisältö: Mullistavaa tieteellistä tietoa?
Amerikkalainen kirjakauppias Wilfrid Voynich osti vuonna 1912 italialaisilta munkeilta erikoisen kirjan. Se oli kirjoitettu tuntemattomalla kielellä, ja sen sivuja koristivat kasveja ja taivaankappaleita esittävät kuvat.
1900-luvun taitavimmat koodinmurtajat yrittivät turhaan tulkita Voynichin käsikirjoituksena tunnettua tekstiä. Myös Yhdysvaltain tiedustelupalvelun National Security Agencyn asiantuntijat ovat vuosikymmeniä yrittäneet tuloksetta ratkaista salaperäisen käsikirjoituksen arvoitusta.
Käsikirjoituksen alkuperää ja ikää ei tiedetä, mutta kaikesta päätellen se on tehty ennen 1600-lukua.
Kirjan liitteenä oli kirje, jonka mukaan se olisi myyty Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijalle Rudolf II:lle (1552–1612). Voynich itse uskoi, että käsikirjoitus oli 1200-luvulla eläneen englantilaisen munkin Roger Baconin käsialaa.
Vuonna 2009 tehdyn radiohiiliajoituksen mukaan käsikirjoituksen pergamentti sekä sen muste ja värit ovat peräisin 1400-luvulta.
Kirjan kieli ei sinänsä muistuta mitään tunnettua kieltä, mutta frekvenssianalyysin perusteella jotkut asiantuntijat uskovat, että teksti on kirjoitettu jollakin eurooppalaisella kielellä.
3. Sarjamurhaaja halusi paljastaa nimensä
Zodiac-kirjeet Alkuperä: 1969 Sisältö: Sarjamurhaajan nimi?
Elokuussa 1969 posti toi kolmen kalifornialaisen lehden toimitukseen kirjeen henkilöltä, joka väitti olevansa vastuussa kolmesta hiljattain tehdystä raa’asta murhasta. Jokaisen kirjeen liitteenä oli osa salakielisestä viestistä, joka sisälsi murhaajan mukaan hänen nimensä.
Kirjeen salakieli murrettiin nopeasti, mutta tekstistä ei löytynyt Zodiac-murhaajaksi kutsutun henkilön nimeä. Murhat jatkuivat, ja murhaaja alkoi liittää kirjeisiinsä todisteita teoistaan, kuten verisen riekaleen erään uhrinsa hameesta.
Marraskuussa 1969 murhaaja lähetti 340 merkin pituisen salakielisen tekstin, jota ei vieläkään ole pystytty ratkaisemaan.
Huhtikuussa 1970 lehdille lähetettiin viesti, jossa oli sanat ”Nimeni on” ja niiden perässä 13 merkin pituinen koodi. Kirjeessä oli myös yksityiskohtainen kuvaus pommista, jolla murhaaja uhkasi räjäyttää koulubussin.
Zodiac-murhaajan henkilöllisyys on yhä hämärän peitossa, ja Yhdysvaltain viranomaiset, media ja monet yksityishenkilöt tutkivat yhä murhia.
4. 448 sivua silkkaa siansaksaa?
Rohoncin koodeksi Löydetty: 1700-luvulla Sisältö: Ei tiedossa
Budapestiläisessä kirjastossa säilytetään kirjaa, joka on täynnä tuntemattomia kirjainmerkkejä.
Asiantuntijoiden mukaan kirjan paperi on valmistettu Venetsiassa 1500-luvulla, mutta laajemmin kirja tuli tunnetuksi vasta 1840-luvulla. Sen piirrokset esittävät muun muassa ristejä ja aurinkoja.
5. Darwinkin yritti selvittää koodin
Shugboroughin kaiverros Alkuperä: 1700-luvun puoliväli Sisältö: Tie pyhän Graalin maljan luo?
Shugborough Hallin kartanon mailla Keski-Englannissa on monumentti, johon on kaiverrettu salaperäiset kirjaimet ”O.U.O.S.V.A.V.V”
Kukaan ei tiedä, kuka kirjaimet monumenttiin kaiversi tai liittyvätkö ne jotenkin monumentissa kuvattuihin paimeniin, jotka osoittavat kädellään hautaa.
1700-luvulta asti lukemattomat ihmiset, mukaan lukien luonnontieteilijä Charles Darwin ja kirjailija Charles Dickens, ovat yrittäneet ratkaista kirjainten arvoitusta.
Kuuluisaksi koodi tuli vuonna 1892, jolloin se mainittiin kirjassa The Holy Blood and the Holy Grail. Kirjassa väitetään, että kirjaimet neuvovat tien pyhän Graalin maljan luo. Jotkut taas uskovat, että koodi on rakastavaisten salaviesti eli eräänlainen 1700-luvun graffiti.
6. Salaisuus mukana hautaan
Somertonin koodi Löydetty: 1948 Sisältö: Vainajan henkilötiedot ja kuolinsyy?
Joulukuun 1. päivän aamuna vuonna 1948 ohikulkija löysi australialaisen Somertonin esikaupungin rannalta miehen ruumiin. Patologin raportin mukaan vainaja oli noin 45-vuotias ja punatukkainen ja tällä oli ”balettitanssijan vartalo”. Lisäksi patologi totesi, että mies oli tapettu tuntemattomalla myrkyllä.
Vainajalla ei ollut henkilöpapereita, ja kaikki hänen vaatteidensa merkit oli leikattu irti. Kun vainajan vaatteita tutkittiin tarkemmin, piilotaskusta löytyi taiteltu paperilappu, jossa luki sanat ”Tamam Shud”.
Ne osoittautuivat lainaukseksi 1100-luvulla kirjoitetusta persialaisesta runoelmasta, jollainen löytyikin myöhemmin ruumiin löytöpaikan lähelle pysäköidystä autosta.
Niteestä puuttui sivu, joka oli löytynyt vainajan taskusta, ja lisäksi sen viimeiselle sivulle oli riipustettu salakielinen teksti, jota ei vieläkään ole pystytty ratkaisemaan.
Tuntemattomasta vainajasta ja koodatusta viestistä on esitetty monia teorioita. Jotkut uskovat, että mies oli brittien vakooja, jonka vihamieliset agentit myrkyttivät. Jotkut taas uskovat miehen kuolleen onnettoman rakkauden vuoksi.
Vainajan henkilöllisyys on yhä selvittämättä.
7. Salattu rakkaudentunnustus?
Dorabella-kirje
Kirjoitettu: 1897 Sisältö: Rakkaudentunnustus?
Brittiläinen säveltäjä Edward Elgar tunnettiin taitavana salakielisten viestien laatijana. Useimmat hänen salakieliset kirjeensä on pystytty tulkitsemaan, mutta niin sanottu Dorabella-kirje vuodelta 1897 on säilyttänyt salaisuutensa nykypäiviin asti.
Elgar kirjoitti salakielisen viestin itseään 20 vuotta nuoremmalle papintyttärelle Dora Pennylle vierailtuaan tämän kotona.
Kirjeessä on käytetty 24:ää erilaista merkkiä, ja niitä on tekstissä yhteensä 87. Dora Penny on kertonut, ettei hän koskaan saanut selville, mitä kirjeessä luki. Julkisuuteen kirje tuli vuonna 1937 Pennyn julkaistua kirjan kuuluisasta säveltäjämestarista.
Elgarin elämäntyötä vaaliva The Elgar Society julisti vuonna 2007 kilpailun, jonka tavoitteena oli murtaa Dorabella-kirjeen koodi. Kilpaiu ei tuottanut tuloksia, mutta julkisuuteen tulee tasaiseen tahtiin viestin ratkaisuehdotuksia.
Hiljattain kanadalainen Richard Henderson tulkitsi viestin näin: ”Miksi olen niin onneton, Bella? Kuihdun ruusun lailla. E. E. (Edward Elgar, toim.) rakastaa sinua ikuisesti, Dora. Tiedän kirjoittavani rakastavalle. Rakkaudella.”