Kirjakauppias Voynich yritti vuosikausia selvittää myöhemmin Voynichin käsikirjoituksena tunnetun kirjoituksen salaisuuksia. 

© Scanpix

7 mystistä kirjoitusta, jotka ovat haastaneet koodinmurtajat

Salakirjoitusta on käytetty kautta aikojen milloin sotasalaisuuksien, milloin lemmenviestien laatimiseen. Useimmat salakieliset viestit saadaan ratkaistua ennemmin tai myöhemmin, mutta jotkin koodatut tekstit ovat säilyttäneet salaisuutensa vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen ajan.

torstai 14. helmikuuta 2019 teksti Sisse K. Ibsen

1. Savikiekko pohdituttaa yhä

Faistoksen kiekko
Löydetty: 1908
Sisältö: Tuntematon kirjoitusmerkistö?

Italialainen arkeologi Luigi Pernier teki vuonna 1908 kaivauksia Faistoksen muinaiskaupungissa Kreetan saarella. 

Tutkiessaan rauniokaupungin palatsia Pernier löysi tutkijoita yhä askarruttavan esineen: pienen savi­kie­kon, jonka läpimitta on 15 senttimetriä ja jonka kummallekin puolelle on kaiverrettu 241 symbolia.

Niin sanotun Faistoksen diskoksen symboleita ei ole kyetty tulkitsemaan muun muassa sen vuoksi, että mistään muualta ei ole löydetty vastaavanlaisia kirjoitusmerkkejä. 

Samasta syystä kiekon symboleita ei ole voitu tutkia yleensä tuloksekkaalla frekvenssianalyysillä, jossa kirjoitusmerkkien merkitys voidaan päätellä niiden esiintymis­tiheyden perusteella.

Tutkijat ovat saaneet selville, että jotkut kiekossa esiintyvät symbolit viittaavan työkaluihin tai eläimiin, ­mutta kiekon merkityksestä ja käyttötarkoituksesta käydään yhä ajoittain kiivastakin keskustelua.

Jotkut tutkijat uskovat, että Faistoksen kiekkoon on kaiverrettu tuntemattomat aakkoset tai kuvakirjoitusmer­kistö. Jotkut taas uskovat, että kiekko on Pernierin valmistama väärennös.

Kiekko on ajoitettu 1700-luvulle eaa. Kreetalla vaikuttaneeseen pronssikautiseen minolaiseen kulttuuriin. Nykyään se on esillä Iraklionin arkeologisessa museossa Kreetalla.

Faistoksesta on löydetty muun muassa muinaisen palatsin rauniot. Joidenkin tutkijoiden mukaan Faistoksen kiekon symbolit voivat olla sukua muinaiselle, niin ikään Kreetalla käytetylle lineaari A -kirjoitukselle.

© Scanpix & Polfoto

2. Salaperäinen käsikirjoitus täynnä salaista tietoa?

Voynichin käsikirjoitus
Löydetty: 1600-luvulla
Sisältö: Mullistavaa tieteellistä tietoa?

Amerikkalainen kirjakauppias Wilfrid Voynich osti vuonna 1912 italialaisilta ­munkeilta erikoisen kirjan. Se oli kirjoitettu tuntemattomalla kielellä, ja sen sivuja koristivat kasveja ja taivaan­kappaleita esittävät kuvat.

1900-luvun taitavimmat koodinmurtajat yrittivät turhaan tulkita Voynichin käsikirjoituksena tunnettua tekstiä. Myös Yhdysvaltain tiedustelupalvelun National Security Agencyn asiantuntijat ovat vuosikymmeniä yrittäneet tuloksetta ratkais­ta salaperäisen käsikirjoituksen arvoitusta.

Käsikirjoituksen alkuperää ja ikää ei tiedetä, mutta kaikesta päätellen se on ­tehty ennen 1600-lukua. 

Kirjan liittee­nä oli kirje, jonka mukaan se olisi myyty Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijalle Rudolf II:lle (1552–1612). Voynich itse uskoi, että käsikirjoitus oli 1200-luvulla eläneen englantilaisen munkin Roger ­Baconin käsialaa.

Vuonna 2009 tehdyn radiohiiliajoituksen mukaan käsikirjoituksen pergamentti sekä sen ­muste ja värit ovat peräisin 1400-luvulta. 

Kirjan kieli ei sinänsä muistuta mitään tunnettua kieltä, ­mutta frekvenssianalyysin perusteella jotkut asiantuntijat uskovat, että teksti on kirjoitettu jollakin eurooppalaisella kielellä.

3. Sarjamurhaaja halusi paljastaa nimensä

Zodiac-kirjeet
Alkuperä: 1969 
Sisältö: Sarjamurhaajan nimi?

Elokuussa 1969 posti toi kolmen kalifornialaisen lehden toimitukseen kirjeen henkilöltä, joka väitti olevansa vastuussa kolmesta hiljattain tehdystä raa’asta murhas­ta. Jokaisen kirjeen liitteenä oli osa salakielisestä viestistä, joka sisälsi murhaajan mukaan hänen nimensä.

Kirjeen salakieli murrettiin nopeasti, mutta tekstistä ei löytynyt Zodiac-murhaajaksi kutsu­tun henkilön nimeä. Murhat jatkuivat, ja murhaaja alkoi liittää kirjeisiinsä todisteita teoistaan, kuten verisen riekaleen erään uhrinsa hameesta.

Marraskuussa 1969 murhaaja lähetti 340 ­merkin pituisen salakielisen tekstin, jota ei vielä­kään ole pystytty ratkaisemaan. 

Huhtikuussa 1970 lehdille lähetettiin viesti, jossa oli sanat ”Nimeni on” ja niiden perässä 13 merkin pituinen koodi. Kirjeessä oli myös yksityiskohtainen kuvaus pom­mista, jolla murhaaja uhkasi räjäyttää koulubussin.

Zodiac-murhaajan henkilöllisyys on yhä hämärän peitossa, ja Yhdysvaltain viranomaiset, media ja ­monet yksityishenkilöt tutkivat yhä murhia.

Zodiac-murhaaja väitti tappaneensa 37 ihmistä, mutta poliisi on vahvistanut vain seitsemän murhaa.

© Wikipedia

4. 448 sivua silkkaa siansaksaa?

Rohoncin koodeksi
Löydetty: 1700-luvulla
Sisältö: Ei tiedossa

Budapestiläisessä kirjastossa säilyte­tään kirjaa, joka on täynnä tuntemattomia kirjainmerkkejä. 

Asiantuntijoiden mukaan kirjan paperi on valmistettu Venetsiassa 1500-luvulla, mutta ­laajemmin kirja tuli tunnetuksi vasta 1840-luvulla. Sen piirrokset esittävät muun muassa ristejä ja aurinkoja.

5. Darwinkin yritti selvittää koodin

Shugboroughin kaiverros
Alkuperä: 1700-luvun puoliväli
Sisältö: Tie pyhän Graalin maljan luo?

Shugborough Hallin kartanon mailla Keski-Englannissa on monumentti, johon on kaiverrettu salaperäiset kirjaimet ”O.U.O.S.V.A.V.V”

Kukaan ei tiedä, kuka kirjaimet monumenttiin kaiversi tai liitty­vätkö ne jotenkin monumentissa kuvattuihin paimeniin, jotka osoittavat kädellään hautaa.

1700-luvulta asti lukemattomat ihmiset, mukaan lukien luonnon­tieteilijä Charles Darwin ja kirjailija Charles Dickens, ovat yrittäneet ratkaista kirjainten arvoitusta.

Kuuluisaksi koodi tuli vuonna 1892, jolloin se mainittiin kirjassa The Holy Blood and the Holy Grail. Kirjassa väitetään, että kirjaimet neuvovat tien pyhän Graalin maljan luo. Jotkut taas uskovat, että koodi on rakastavaisten salaviesti eli eräänlainen 1700-luvun graffiti.

6. Salaisuus mukana hautaan

Somertonin koodi
Löydetty: 1948
Sisältö: Vainajan henkilötiedot ja kuolinsyy?

Joulukuun 1. päivän aamuna vuonna 1948 ohikulkija löysi australialaisen Somertonin esikaupungin rannalta miehen ruumiin. Patologin raportin mukaan vainaja oli noin 45-vuotias ja puna­tukkainen ja tällä oli ”balettitanssijan vartalo”. Lisäksi patologi totesi, että mies oli tapettu tuntemattomalla myrkyllä.

Vainajalla ei ollut henkilöpapereita, ja kaikki hänen vaatteidensa merkit oli leikattu irti. Kun vainajan vaatteita tutkittiin tarkemmin, piilotaskusta löytyi taiteltu paperilappu, jossa luki sanat ”Tamam Shud”. 

Ne osoittautuivat lainaukseksi 1100-luvulla kirjoitetusta persialaisesta ­runoelmasta, jollainen löytyikin myö­hemmin ruumiin löytöpaikan lähelle pysäköidystä ­autosta. 

Niteestä puuttui sivu, joka oli löytynyt vainajan taskusta, ja lisäksi sen viimeiselle sivulle oli riipustettu salakielinen teksti, jota ei vielä­kään ole pystytty ratkaisemaan.

Tuntemattomasta vainajasta ja koodatusta viestistä on esitetty monia teorioita. Jotkut uskovat, että mies oli brittien vakooja, jonka vihamieliset agentit myrkyttivät. Jotkut taas uskovat miehen kuolleen onnettoman rakkauden vuoksi.

Vainajan henkilöllisyys on yhä selvittämättä.

Asiantuntijoiden mukaan salakielinen viesti saattaa sisältää tiedon vainajan henkilöllisyydestä.

© Polfoto

7. Salattu rakkaudentunnustus?

Dorabella-kirje

Kirjoitettu: 1897
Sisältö: Rakkaudentunnustus?

Brittiläinen säveltäjä Edward Elgar tunnettiin taitavana salakielisten ­vies­tien laatijana. Useimmat ­hänen salakieliset kirjeensä on pystytty tulkitsemaan, mutta niin sanottu ­Dorabella-kirje vuodelta 1897 on säilyttänyt ­salaisuutensa ­nykypäiviin asti.

Elgar kirjoitti salakielisen viestin itseään 20 vuotta nuoremmalle papintyttärelle Dora Pennylle ­vierailtuaan tämän kotona. 

Kirjeessä on käytetty 24:ää erilais­ta merkkiä, ja niitä on tekstissä yhteensä 87. Dora Penny on kertonut, ettei hän ­kos­kaan saanut selville, mitä ­kirjeessä luki. Julkisuuteen kirje tuli vuonna 1937 Pennyn julkais­tua kirjan kuului­sasta ­säveltäjämestarista.

Elgarin elämäntyötä vaaliva The Elgar Society julisti vuonna 2007 kilpailun, jonka tavoitteena oli murtaa Dorabella-kirjeen koodi. Kilpaiu ei tuottanut tuloksia, ­mutta julkisuuteen tulee tasaiseen tahtiin viestin ratkaisuehdotuksia. 

Hiljattain kanadalainen Richard Henderson tulkitsi viestin näin: ”Miksi olen niin onneton, Bella? Kuihdun ­ruu­sun lailla. E. E. (Edward Elgar, ­toim.) rakastaa sinua ikuisesti, Dora. Tiedän kirjoittavani rakas­tavalle. Rakkaudella.”

Lue lisää

Richard Belfield: The Six Unsolved Ciphers, Ulysses Press, 2007. Simon Singh: The Code Book: The Secret History of Codes and Code-breaking, Anchor Books, 1999. David Kahn: The Codebreakers: The Comprehensive History of Secret Communication from Ancient Times to the Internet, Simon & Schuster, 1997.

Ehkä sinua kiinnostaa...