Vanha hammas paljasti: neandertalinihmiset osasivat lääkitä kipujaan
Neandertalinihmiset eivät ehkä olleetkaan vain alkeellisia olioita, jotka elivät pelkällä lihalla. Uuden tutkimuksen mukaan he söivät paljon kasviksia ja tunsivat hyvin niiden ominaisuudet.
Fossiili oli peräisin El Sidrón -luolasta, josta löytyi 1990-luvulla useiden neandertalinihmisen jäännöksiä.
Neandertalinihmiset käyttivät kasveja tulehdus- ja kipulääkkeinä.
Näin todettiin kansainvälisen tutkijaryhmän Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Ryhmä oli tutkinut muun muassa 50 000 vuotta vanhaa Pohjois-Espanjasta löydettyä leukaluuta.
Neandertalilainen hoiti hammaskipuaan
Tutkijat löysivät yhdestä hampaasta plakkia eli bakteeripeitettä, joka voi aiheuttaa tulehduksen ja hampaiden reikiintymistä. Tälle neandertalilaiselle oli käynyt juuri niin:
”Hänelle oli syntynyt hammaspaise. Molemmat vaivat [samainen neandertalinihminen kärsi myös ripulista] ovat varmasti olleet kovin kivuliaita”, kertoi tutkija Antonio Rosas Espanjan luonnontieteellisestä museosta.
DNA-analyysi osoitti, että tutkittu neandertalilaismies oli yrittänyt hoitaa kipujaan luonnonlääkinnällä.
Analyysi paljasti jäänteitä Penicillium-homesienestä, joka tappaa bakteereita ja johon penisilliini perustuu, sekä asetyylisalisyylihaposta, joka on kipua lievittävä aine aspiriinissa.
Tulos yllätti tutkijat
Uusi tieto on ristiriidassa vallalla olevan käsityksen kanssa, jonka mukaan muinaisihmiset olivat yksinkertaisia ja tietämättömiä.
Australialainen professori Alan Cooper, joka osallistui tutkimukseen, totesi:
”Neandertalilaiset ilmeisesti tunsivat hyvin lääkinnälliset kasvit ja niiden erilaiset tulehduksia ja särkyä lievittävät ominaisuudet.”
Tutkimuksen mukaan espanjalainen neandertalinihminen oli syönyt myös sieniä, pinjansiemeniä ja sammalta, minkä perusteella hän oli pääasiassa kasvissyöjä.