Ötzin valtimot olivat kovettuneet
Jollei ”jäämies” Ötzi olisi kuollut nuolenosumaan noin 5 300 vuotta sitten, hän olisi mahdollisesti menehtynyt valtimonkovettumataudin seurauksiin myöhemmin elämässään.
Ötzi oli noin 46-vuotias, kun hänet tapettiin ja jätettiin vuorille, jossa hänen ruumiinsa pian jäätyi.
Jäämuumio Ötzillä oli valtimonkovettumia muun muassa kolmessa kohdassa sydämen alueella sekä kaulavaltimoissa.
Valtimonkovettumat löydettiin 5 300 vuotta sitten eläneelle Ötzille tehdyillä uusilla CT-kuvauksilla, kertovat Bolzanossa sijaitsevan Etelä-Tirolin arkeologisen museon tutkijat lehdistötiedotteessa.
Ötzillä oli ehkä geneettinen alttius sairaudelle
Tutkimus vahvistaa Ötzille tehtyjen aiempien tutkimusten tuloksia, joiden mukaan hänellä oli perinnöllistä alttiutta sydän- ja verisuonitaudeille.
Valtimonkovettumat olisivat tutkijoiden mukaan voineet myöhemmin aiheuttaa hengenvaarallisia veritulppia, jollei Ötziä olisi tapettu noin 46 vuoden iässä.
Todennäköisesti valtimonkovettumat johtuivat pikemminkin geneettisistä syistä kuin Ötzin elämäntavoista. Vaikkakin Ötzi ilmeisesti söi esimerkiksi paljon lihaa, hän eli aktiivista ja liikkuvaista elämää eikä ollut liikapainoinen.
Perimä vai elämäntavat?
Ötzin tapaus vahvistaa muiden, antiikin ajan ja muinaisen Egyptin muumioiden tutkimusten perusteella tehtyjä johtopäätöksiä. Niiden perusteella perimä saattoi jo muinoin vaikuttaa alttiuteen valtimonkovettumille ja sydän- ja verisuonitaudeille.
Tutkimukset auttavat nykylääketiedettä, joka yrittää selvittää, missä määrin sydän- ja verisuonitaudit johtuvat perimästä ja missä määrin elämäntavoista.
Kaksi vaeltajaa löysi Ötzin vuonna 1991 Alpeilta.