Kivikaudella Pohjois-Amerikassa eläneet metsästäjä-keräilijät eivät haaskanneet mitään syötäväksi kelpaavaa.
Niinpä he söivät muun muassa tappamiensa kasvinsyöjäeläinten mahan sulamatonta sisältöä.
Näin todetaan Michiganin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa, jossa analysoitiin muun muassa amerikanbiisonin ruuansulatuselimistön sisällön eli digestan ravintoarvoja.
Tutkimus osoittaa, että kasvinjäämät sisältävät runsaasti proteiineja ja hiilihydraatteja. Biisonien mahan sisällön energiasisältö on niin suuri, että yksi ainoa biisoni pystyi tyydyttämään 25 aikuisen proteiinin ja hiilihydraattien tarpeen kolmen päivän ajan.
Siksi kasvinsyöjien mahan sisältö oli elintärkeä etenkin niille kivikauden ihmisille, joiden asuinseuduilla kasvoi niukasti syötäviä kasveja. Sen ansiosta heidän ei tarvinnut käyttää energiaa sekä metsästämiseen että kasvien keräämiseen, vaan yksi saalis tyydytti kaikki ravitsemustarpeet.
Biisoninmetsästyksessä käytettyjä nuolenkärkiä on löydetty Pohjois-Amerikassa sekä miesten että naisten haudoista.
Naisetkin osallistuivat jahtiin
Evoluutioantropologian professorin Raven Garveyn mukaan hänen tutkimuksensa tulokset kyseenalaistavat myös kivikautiset sukupuoliroolit.
Tutkijat ovat perinteisesti uskoneet, että metsästys oli miesten ja keräily naisten työtä. Garvey uskoo myös naisten osallistuneen metsästykseen, koska mahan sisällön syöminen teki ruokakasvien keräämisestä tarpeetonta.
Tätä teoriaa tukevat Pohjois- ja Etelä-Amerikassa tehdyt arkeologiset löydöt, joiden perusteella naisetkin osallistuivat suurten eläinten metsästykseen 8 000–13 000 vuotta sitten.
”Suurten märehtijöiden mahan sisällön ja muiden toistaiseksi tutkimattomien ravintolähteiden merkityksen ymmärtäminen voi tuottaa uusia tulkintoja muinaisten ihmisten käyttäytymisestä ja tervetullutta uudelleenarviointia niistä oletuksista, joihin evoluutiota koskevat hypoteesimme perustuvat”, professori Garvey toteaa.