Uusi löytö: Muinaista dna:ta saatiin maa-aineksesta

Kansainvälinen tutkimusryhmä on onnistunut eristämään sukupuuttoon kuolleiden ihmislajien dna:ta seitsemästä luolasta, vaikka heillä ei ollut käytettävissään esimerkiksi luita tai hampaita.

Dna-näytteitä kerättiin muun muassa Denisovan luolasta Venäjältä.

© IAET SB RAS / Sergei Zelensky

Ei vielä tiedetä, onko dna peräisin ihosta, hiuksista tai verestä.

Joka tapauksessa kansainvälinen tutkijaryhmä on onnistunut eristämään seitsemästä luolasta keräämistään näytteistä kahdelta jo hävinneeltä ihmislajilta peräisin olevaa dna:ta ilman luita tai muita fossiilisia jäännöksiä.

Siksi kyseessä on merkittävä läpimurto arkeologian saralla.

85 näytettä maa-aineksesta

Ihmisen evoluutiota on pystytty selvittämään muinaisten luiden dna:n avulla.

Esimerkiksi fossiilistuneiden luiden dna:n tutkimuksissa on selvinnyt, että nykyihmisen perimässä on dna:ta jo sukupuuttoon kuolleilta neandertalilaisilta.

Fossiiliset löydöt ovat kuitenkin harvinaisia, eikä niissä ole yleensä riittävästi dna-aineistoa kattavaan dna-analyysiin.

Tutkijat ovat nyt keränneet 85 näytettä seitsemästä luolasta Euroopasta ja Venäjältä. Näytteet ovat 14 000 – 550 000 vuotta vanhoja, ja ne otettiin luolien vanhoista maakerroksista.

Huikeat näkymät

Luolista ei ole löytynyt ihmisfossiileja, mutta maanäytteet sisälsivät kahden jo hävinneen ihmislajin, muun muassa neandertalilaisen, dna:ta.

Tutkijat voivat siis löytää jälkiä muinaisista ihmisistä, vaikka heillä ei olisi käytettävissään ihmisten fossiilistuneita luita.

”Se, että dna voi säilyä maa-aineksessa, on mahtava uutinen ja tarjoaa huikeita näkymiä tutkimuksen saralla”, kertoo Matthias Meyer Leipzigin Max Planck -instituutista. ”Nyt on vielä vain selvitettävä, kuinka huikeat ne näkymät ovat.”