Paikalliset ovat tunteneet Cova Donesin luolan Valencian kaupungin ulkopuolella itäisessä Espanjassa jo vuosikymmeniä.
Uteliaat matkailijat ja retkeilijät poikkeavat usein kallioseinän halkeamasta luolan viileään pimeyteen.
Kenelläkään kävijöistä ei ollut silti aavistustakaan siitä, että 500 metriä pitkä luola kätkee sisäänsä aarteen.
Vasta nyt arkeologit ovat löytäneet ja tutkineet luolan ainakin 24 000 vuotta vanhoja salaisuuksia – kokoelmaa hyvin säilyneitä luolamaalauksia, jotka on maalattu epätavallisella tekniikalla.
Tutkijat tajusivat olevansa jonkin erikoisen jäljillä välittömästi, kun he huomasivat piirrokset kallioseinämässä.
"Kun löysimme ensimmäisen alkuhärkiä esittävän maalauksen, tiesimme heti, että kyseessä on tärkeä löytö", sanoo Aitor Ruiz-Redondo, esihistoriallisen arkeologian apulaisprofessori Zaragozan yliopistosta Espanjasta.
Vaikka Espanja on yksi niistä maista, joissa on eniten luolamaalauksia, niin tämäntyyppistä taidetta ei ole koskaan aiemmin löydetty juuri tältä alueelta, Ruiz-Redondo sanoi.
Kivikauden ihmiset maalasivat märällä savella
Cova Donesin maalaukset eroavat muista myös materiaaliltaan.
Useimmat luolamaalaukset on tehty luonnollisilla pigmenteillä, kuten rautaoksidilla ja puuhiilellä, mutta Cova Donesin taideteokset on tehty märällä savella.
Taiteilija on käyttänyt sormiaan ja kämmeniään koristellakseen seinät tasaisesti levittyvällä materiaalilla.
Alkuhärkä, Bos primigenius, oli suosittu aihe varhaisen kivikauden luolamaalauksissa.
Luolan kostea maaperä on suojannut savea kuivumiselta. Seinään luontaisesti muodostunut kalkkikivikerros on lisäksi edistänyt maalausten säilymistä.
Tähän mennessä tutkijat ovat löytäneet sata maalausta. Suurin osa niistä oli piilotettu luolan osittain tulvivaan kammioon.
Alkuhärkien lisäksi seiniä koristavat hevosten, saksanhirvien ja muiden hirvieläinlajien kuvaukset, tutkijat kertoivat lehdistötiedotteessa.
Tutkijoiden mukaan tämä merkittävä löytö on luultavasti vasta alkua.
Lisää maalauksia löytyy todennäköisesti lähivuosina, sanovat tutkijat, jotka ovat juuri julkaisseet havaintonsa study Antiquity-lehdessä.