Ainoastaan pääkallo on vaurioitunut – mahdollisesti auran terän osuttua siihen jossakin historian vaiheessa.
Kaikki luut sen sijaan vaikuttavat olevan tallella, mikä johtuu ainakin osittain siitä, että vainaja haudattiin irtonaiseen, ei-happamaan maahan.
Ruukunsirpaleet auttoivat ajoituksessa
Luurangon luota löydettiin myös saviruukun sirpaleita, joiden avulla arkeologit totesivat vainajan eläneen nauhakeraamisen kulttuuriin aikana ja kuolleen vuoden 5 000 eaa. tienoilla. He aikovat kuitenkin vielä määrittää luurangon tarkan iän radiohiiliajoituksella.
”Toistaiseksi emme vielä tiedä, kuka vainaja yhteisössään oli”, arkeologi Paweł Micyk toteaa.
Arkeologit toivovat, että luuranko voi antaa uutta tietoa nauhakeraamisesta kulttuurista, joka levisi Puolaan Karpaattien yli Unkarista 5000-luvun taitteessa eaa.
Tutkijat eivät tiedä paljonkaan nauhakeraamisesta kulttuurista Puolassa, paitsi että se ajoittui murroksen aikaan. Nauhakeraamisen kulttuurin edustajat olivat luultavasti alueen ensimmäisiä maanviljelijöitä, jotka elivät rinnan metsästäjä-keräilijäyhteisöjen kanssa.