Jälleen yksi tutkimus kumoaa käsityksen neandertalilaisista alkeellisina ja tyhminä villi-ihmisinä.
Tutkijat ovat löytäneet lissabonilaisesta luolasta todisteita siitä, että neandertalinihmiset söivät 90 000 vuotta sitten monipuolista ja terveellistä ruokaa, muun muassa ravunlihaa.
Rapuja pidetään nykyään herkkuna, sillä niiden valmistaminen on vaivalloista ja vaatii sekä tietoa että taitoa. Tutkijoiden mukaan neandertalinihmisillä oli molempia jo 45 000 vuotta ennen kuin Homo sapiens saapui Eurooppaan.
Rapuja avattiin kivityökaluilla
Portugalin Atlantin-rannikon lähellä sijaitsevasta Gruta de Figueira Brava -luolasta on löydetty kaivauksissa muinaisia luita ja äyriäisiä, jotka kertovat neandertalilaisten ruokavaliosta. Lisäksi löydettiin palaneita taskurapujen kuoria. Taskuravut ovat edelleen hyvin suosittuja Portugalissa.
Isotaskurapu (Cancer pagurus) on edelleen eniten syöty rapu Euroopassa.
”He keräsivät rapuja, jotka olivat jääneet kalliorannan veden täyttämiin koloihin. Ravut vietiin luolaan, missä niitä paahdettiin hiilten päällä ja sitten syötiin”, arkeologit kertovat uudessa, espanjalaisten, portugalilaisten ja ranskalaisten yhteistyössä tekemässä tutkimuksessa.
Tutkijat pystyivät rapujen kuorissa olevista jäljistä päättelemään, että ne olivat ihmisten eivätkä petojen tai jyrsijöiden avaamia. Jälkien perusteella kuoret oli joko rikottu lyömällä niitä kiveen tai ne oli avattu jollakin arkeologien luolasta löytämistä kivisistä työkaluista.
Lisäksi tutkimuksissa selvisi, että ravut olivat suuria, keskimäärin 16 senttiä leveitä, eli yhdestä ravusta on saatu noin 200 grammaa lihaa.
Ravut paahdettiin juuri oikeassa lämpötilassa
Tutkimuksen yllättävin tulos oli se, että rapuja oli kuumennettu hehkuvilla hiilillä 300–500 asteessa, kunnes niiden kuoret alkoivat heikentyä ja murentua.
Se on merkittävästi alempi lämpötila kuin avotulinuotiossa mutta juuri sopiva rapujen kypsentämiseen niin, että niiden lihasta tulee mureaa. Tutkijat uskovat, että neandertalilaiset ovat valmistaneet rapuja juuri tällä tavalla aivan tarkoituksellisesti.
”Tutkimuksemme kumoaa jälleen osaltaan sitä vanhentunutta käsitystä, jonka mukaan neandertalilaiset olivat alkeellisia luolaihmisiä.”
Tutkimuksen johtopäätös on siis, että neandertalinihmiset olivat neuvokkaita ja sopeutuvaisia.
He söivät monipuolisesti ja osasivat hyödyntää ravinnokseen sen, mitä oli saatavilla. Portugalin rannikkoseudulla rapuja oli runsaasti, joten neandertalilaiset söivät paljon rapuja ja lisäksi valmistivat ne niin, että niistä tuli herkullisia ja helppoja syödä.