Asiantuntijat ovat vuosikymmeniä pohtineet, elivätkö neandertalinihmiset ja Homo sapiens rauhanomaisesti rinta rinnan vai sotivatko he keskenään.
Brittiläinen evoluutiobiologi Nicholas Longrich veikkaa jälkimmäistä.
Longrich väittää, että pitkäkestoinen sota lopulta hävitti neandertalinihmiset.
Hänen mielestään sota on paras selitys sille, että Homo sapiensilta (nykyihminen) kesti 100 000 vuotta saapua Eurooppaan.
Vahvat neandertalinihmiset vastaan Homo sapiensit
Vaikka neandertalilaiset vaelsivat Afrikasta 400 000 vuotta ennen Homo sapiensia, lajien genomit ovat 99,7-prosenttisesti samanlaiset. Neandertalilaiset olivat lyhyitä mutta lihaksikkaampia kuin ihmiset. Suurten silmiensä ansiosta heillä oli Longrichin mukaan todennäköisesti parempi hämäränäkö.
Homo sapiensista kehittyi ajan mittaan taitavampi metsästäjä, ja he saattoivat siten ruokkia enemmän ihmisiä. Nopea väestönkasvu on voinut ratkaista lajien välisen kilpailun, Longrich arvelee.
Neandertalilaiset olivat kelpo sotureita
Nykyihminen yritti lähteä Afrikasta 200 000 vuotta sitten, jolloin neandertalilaiset olivat asuneet Lähi-idässä jo satatuhatta vuotta. He tunsivat alueen perin pohjin, olivat taitavia metsästäjiä, ja lihaksikkaan kehonsa ansiosta he olivat hyviä sotureita.
Taistelu parhaista metsästysmaista raivosi noin ajalla 125 000 eaa. – 30 0000 eaa., ja arkeologit ovat löytäneet tuolta ajalta paljon luurankoja, joissa on taistelun aiheuttamia vammoja.
Nuolet ja jouset mahdollisesti ratkaisivat kilvan
Longrich uskoo, että nykyihmiset joko voittivat neandertalinihmiset uusilla aseilla, kuten jousilla ja heittokeihäillä, tai suuren väestönkasvun ansiosta, sillä se takasi riittävästi sotureita taisteluihin.